Yle – mediakentän kummajainenko?

Helsingin Sanomat vyöryttää jälleen pääkirjoituksessaan (090910) ”Yleisradio ahnehtii liian suurta korotusta” täyslaidallisen kohti Yleä. Pontimena on tällä kertaa Ylen hallintoneuvoston hyväksymä 14 euron korotus TV -lupamaksuun.

”Yle on mediakentän kummajainen siksi, että sillä on laissa – tosin kovin epäselvästi – määritelty julkisen palvelun tehtävä ja sitä on rahoitettava, vaikka katsoisi vain kaupallisia kanavia”.

Yle on kansan valitsemien edustajien kontrollissa oleva mediatalo ja eduskunta pystynee tarvittaessa nopeastikin tarkentamaan käsitettä ”julkinen palvelu”, mikäli se on jollekin epäselvä. Mikäli joku täysikasvuinen suomalainen todellakin pystyy tyydyttämään tiedonjanonsa yksinomaan kaupallisia kanavia seuraamalla, niin erinomaiseksi tunnustettu suomalainen koululaitos on kyllä totaalisesti epäonnistunut kyseisten henkilöiden sivistyksellisessä kasvatuksessa.

”Lisäksi Yle on rahoituksen osalta täysin poliitikkojen armoilla ja siinä mielessä eri asemassa kuin valtiosta riippumaton media, kuten sanomalehdistö.”

Yle on poliitikkojen ”armoilla”, koska se on eduskunnan valvonnassa! Tämä on näkökulmakysymys. Pääkirjoittaman mainitsema ”riippumaton media, kuten sanomalehdistö” puolestaan on täysin lehdissä mainostavien yritysten armoilla. Tämä ”armo” saatta loppua lyhyeen, jos media esittää tai julkaisee mainostavaa yritystä arvostelevaa materiaalia. Tämän konseptin aiheuttama itsesensuuri on seikka, mikä asettaa pääkirjoittajan ilmaisun ”riippumaton” hieman outoon valoon.

”On selvää, että Yleisradio tarjoaa nykyisin myös sellaista ohjelmistoa, joka olisi kansalaisten saatavilla ilman Yleä ja kansalaisten rahallista tukea. Siksi Yleisradion johdon pitäisi kyseenalaistaa Ylen tekemisiä ja keskittyä julkiseen palveluun. Kaikki sähköinen media ei ole julkista palvelua, vaikka Pasilassa on ollut niin tapana ajatella.”

Lihavoidussa tekstissä on lähellä sellainenkin ajatus, että ohjeistaako kokoomustaustainen päätoimittaja tässä Ylen kokoomuksen mandaatilla valittua pääjohtajaa?

Yle on hoitanut erityisen hyvin juuri verkossa toimivan sähköisen palvelunsa, mikä on avannut kaikkien suomalaisten katseltavaksi ja kuunneltavaksi uskomattoman määrän kansallisia radio- ja tv -toiminnan aarteita. Ainakin tämä osuus yhdessä sähköisen, maksuttoman uutisvälityksen kanssa ovat asioita, jotka verkkomedian puolella ilmiselvästi kuuluvat Ylelle määriteltyyn ”julkisen palvelun” tehtäväkenttään.

Helsingin Sanomien omaksuman tavan mukaan pääkirjoitus on ilman allekirjoitusta. Villi veikkaukseni on, että lehden uusi päätoimittaja Mikael Pentikäinen on aloittanut sen työn, mitä varten hänet on tehtäväänsä valittu: Ylen aseman murentamisen!

Kategoria(t): Media, Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *