Ministereiden ylävitoset

Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tehtävä valinnanvapauskokeilu Keski-Uusimaalla käynnistyi. Kokeilu on kaksivaiheinen. Ensin kokeillaan valitsemista perusterveydenhuollossa, jossa palvelun tuottajille maksetaan ns. kapitaatiokorvaus (= osallistujien määrään perustuva korvaus). Sen jälkeen kokeillaan mallia, jossa rajatulle kohderyhmälle annetaan käyttöön h-kohtainen budjetti.

Keski-Uusimaan kokeilu toteutetaan riisutuilla peruspalveluvalikoimalla ja ajanvarauskaan ei onnistu verkossa vaan pelkästään puhelinnumerosta. Valinnan ”vapaus” tarkoittaa tässä kokeilussa vapautta valita hoitava taho puoleksi vuodeksi kerrallaan. Varsinaisessa Sote -uudistuksessa valinnan vapautta saa nuolaista vain vuoden välein. Nämä aikarajaukset paljastavatkin Sote -uudistuksessa mainostetun ”vapauden” todellisen luonteen. Oikea vapaushan tarkoittaisi sitä, että kansalainen voi halutessaan kävellä yhtenä päivänä julkiselle palvelun tuottajalle ja toisena päivänä yksityiselle. Tai päinvastoin. Maan hallituksen markkinoiman ”vapauden” juoni onkin se, että uudistuksella tullaan siirtämään merkittävä osa suomalaisten verokertymästä julkisista terveydenhuollon organisaatioista yksityisille koti- ja ulkomaisille terveysalan firmoille.

Hieman perustietoa neljän suurimman Suomessa terveysalalla toimivan yhtiön taustoista:

Attendo, liikevaihto 1.075 milj €, pääomistaja on ruotsalainen yksityinen pääomasijoitusyhtiö Nordstjernan, joka on myös mäntsäläläisille tutun NCC -rakennusyhtiön pääomistaja.

Mehiläinen, liikevaihto 590 milj €, pääomistaja 3i, Lontoon pörssissä noteerattu pääomasijoitusyhtiö.

Terveystalo, liikevaihto 547 milj €, pääomistaja pohjoismainen pääomasijoitusyhtiö EQT VI, jota hallitsee länsinaapurissamme mm. Saab -autoja tehtaillut Wallenberg -suku.

Pihlajalinna, liikevaihto 399 milj €, on näistä ainut kokonaan suomalaisessa omistuksessa oleva yhtiö.

Suomen terveydenhoitomenot ovat tällä hetkellä noin 20 miljardia vuodessa. Jos oletamme yksityisen firmojen nappaavan tuosta esim. 25%, puhutaan 5 miljardista. Jos sitten oletamme liikevoiton olevan esim. vaatimattomat 3% liikevaihdosta, on mahdollista jakaa omistajille osinkoina tuollaiset 150.000.000 € vuosittain. Suuri osa noista euroista kulkeutuu ulkomaille eikä edes välillisesti hyödytä suomalaista talouselämää.

Että tällainen uudistus. Lopuksi on kuitenkin sanottava, että ne suomalaiset sairaanhoitajat, lääkärit, laborantit ja muut jotka yksityisissä terveysyrityksissä työtään tekevät, tekevät sitä samalla vastuuntunnolla, ammattitaidolla ja empatialla kuin kaikki muutkin alan ammattilaiset. Ei ole heidän vikansa, että kaksi suurinta hallituspuoluettamme ovat keskenään tehneet tämän historiallisen lehmänkaupan:
Sulle maakuntahallinto, mulle yksityistetty terveydenhoito!
Ja ylävitoset päälle.

Kategoria(t): Kotimaa Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *