”Puolue, joka ei osannut valehdella”

Mitä tapahtuisi, jos poliittiset puolueemme jonkinlaisen ulkoavaruudellisen energiapurkauksen johdosta yht’äkkiä kertoisivat rehellisesti itsestään ja kannattajistaan?

RKP kertoisi, että ”javisst, me ollaan se kielipuolue, jonka kannattajien joukossa täällä Eirassa ja Kulosaaressa on suurin osa maan superrikkaista. Ja ihan kaikillahan meillä on pääomatuloja, förstås.”

Kokoomus voisi sanoa avoimesti, että ”meidän kannattajat on pääasiassa yrittäjiä, koroilla eläviä, ylemmän keskiluokan palkansaajia sekä kotoaan eksyneitä, eliitin elintapoja osamaksulla matkivia köyhiä. Pääomatuloja meillä on, eksyneitä lukuun ottamatta, kohtuullisesti.”

Keskustapuolue kirjoittaisi Maaseudun Tulevaisuudessa, että ”me viljellään maata ja sitten kun on viljelty, mennään lypsylle. Pidetään Suomi ruuassa. Kaupunkilaisille naureskellaan, kun eihän ne onnettomat edes tiedä mistä se ruoka tulee ja kana pissii. Meitä on koko ajan vähemmän ja vähemmän, mutta onneksi kaupunkeihin muuttaneet sukulaiset meitä vielä äänestää”

Demarit kertoisivat, että ”meitä kannattavat ihmiset, jotka saavat palkkaa lihastyövoimansa myymisestä työmarkkinoilla parhaiten maksaville työnantajille. Joukossa on myös sen verran koulutetumpaa porukkaa, että ovat päässeet sisätöihin. Pääomatuloja ei ole.”

Persut paljastaisivat, että ”eihän meitä edes olisi ilman meidän Timoa. Kreikan kriisi tuli taivaan lahjana edellisten vaalien alla. Sitä yritetään vielä ennen vaaleja lämmitellä, lisäksi ollaan toivottu edes pientä mamuhässäkkää tai jotakin uutta typerää EU -direktiiviä. Mutta ei oo näkynyt, ja kannatus vaan laskee”

Vasemmistoliitto avautuu, että ”meillä on osa niitä, jotka eivät vielä ole havainneet Neuvostoliiton hajonneen. On myös opiskelijoita, työttömiä, wannabe -taiteilijoita sekä elämäntapatoisinajattelijoita. Merkittävä osa kannattajiemme talousmenoista rahoitetaan tulonsiirroilla.”

Vihreät sanoisivat rehellisyyden puuskassaan, että ”meidän kannattajat on luontoihmisiä, paitsi ei sitten, jos se (luonto) tunkee liian lähelle. Meidän ihailema luonto on yleensä vähän kauempana, toisaalla, yleensä muuttotappioalueilla. Citykanit on ihania”

Kristilliset kertoisivat edelleen ”ratsastavansa aaseilla eduskuntaan.”

Kategoria(t): Tajunnanvirtaa... Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *