Tieto on valtaa - ja rahaa!

”Tieto on val­taa”, loh­kaisi brit­ti­läi­nen lordi-filosofi Francis Bacon jo lähes 500 vuotta sit­ten, eikä totea­muk­sella siis ole uuti­sar­voa. Arvoa sen sijaan on sillä, kuka tie­toa tuot­taa ja hal­lit­see. Tie­to­verk­koi­hin ladat­tiin inter­ne­tin syn­ty­ai­koina pal­jon odo­tuk­sia, joi­den aja­tel­tiin takaa­van kai­kille pää­syn objek­tii­vi­sen tie­don läh­teille. Toi­sin kävi. Tie­dosta tuli sekä kau­pan­käyn­nin että mie­li­pi­de­vai­kut­ta­mi­sen väline. Eikä ihan pie­nistä sum­mista puhuta.

Google sai vuosi sit­ten EU:lta 4,3 mrd euron sakot markkina-aseman vää­rin­käy­töstä.
Google sai 22,5 vuonna 2012 mil­joo­nan dol­la­rin sakon ran­gais­tuk­sena siitä, että se kiersi käyt­tä­jien yksi­tyi­syys­a­se­tuk­set Applen Safari-selaimella.
Face­book sai EU:lta 110 mil­joo­nan euron sakot annet­tu­aan vää­rää tie­toa ennen Whats’Up -sovel­luk­sen osta­mis­taan
Yhdys­val­to­jen kan­sal­li­nen kaup­pa­ko­mis­sio FTC on viime vuo­desta alkaen tut­ki­nut Facebook-käyttäjien tie­to­jen jou­tu­mista tie­do­na­na­lyy­siyh­tiö Cam­bridge Ana­ly­ticalle. Tie­toja muun käy­tet­tiin muassa poliit­ti­sen kam­pan­join­nin kes­kit­tä­mi­seen Donald Trum­pin puo­lesta Yhdys­val­to­jen pre­si­den­tin­vaa­leissa 2016. On puhuttu usei­den mil­jar­dien sakoista.

Kun siis pelk­kien sak­ko­jen osalta puhu­taan yhteensä jo noin 5 mil­jar­dista, voimme vain kuvi­tella mil­lai­sia lii­ke­voit­toja noilla tie­doilla on tahkottu.

Tieto on siis paitsi val­taa myös rahaa.
Sen lisäksi tie­dolla ohja­taan sitä mitä ihmi­set ajat­te­le­vat.

Glo­baa­lien verk­ko­yh­tiöi­den valta ihmis­ten mie­li­pi­tei­den ohjai­lussa sisäl­tää ris­kejä talou­del­li­sen val­lan­käy­tön lisäksi myös demo­kra­tian näkö­kul­masta.
Demo­kra­tioissa kun äänes­tys­pää­tök­set teh­dään käy­tet­tä­vissä ole­van tie­don varassa.

USA’ssa Face­boo­kin enti­nen työn­te­kijä ehdotti äsket­täin yhtiön pilk­ko­mista. Perus­teena se, että yhtiön mas­sii­vi­nen koko ja valta-asema antaa yhtiötä 60% omis­tuk­sel­laan hal­lit­se­valle Mark Zuc­ken­ber­gille koh­tuut­to­man valta-aseman.

Klas­si­sen libe­ra­lis­min kan­nat­ta­jat hoke­vat mant­rana, että mark­ki­na­ta­lous hoi­taa itse syn­nyt­tä­mänsä ongel­mat. Mutta kun ongel­mia sit­ten ilme­nee, ollaan sillä suun­nalla kovin hil­jaa - tai sit­ten syy­te­tään ongel­mista sääntely-yrityksiä.
Finanssi- ja pank­ki­sek­to­rilla on yhtiöi­den ahneu­den aiheut­ta­mien romah­dus­ten lasku lan­gen­nut veron­mak­sa­jille.
Kun puhu­taan ihmis­ten hen­ki­lö­koh­tai­silla tie­doilla bis­nestä teke­vistä yri­tyk­sistä - joilla samaan aikaan on työ­ka­lut hei­dän mie­li­pi­tei­densä muok­kaa­mi­seen - saat­ta­vat aiheu­tu­vat ongel­mat olla sel­lai­sia, ettei niistä enää sel­vitä sakoilla.

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS
Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *