Maalin siirtämisen jalo taito

Nyky­ään tren­dit tule­vat ja mene­vät. Kyl­ty­mä­tön media haluaa joka päivä uutta pur­ta­vaa, vaikka enti­siä­kään ei ole kuin nuo­laistu. Siinä on yksi sie­men käsit­teelle ”totuu­den­jäl­kei­nen aika”.
Yksi media­so­dan­käyn­nin laji on käsit­tei­den tie­toi­nen häm­men­tä­mi­nen. Venä­jän hybri­di­so­dassa se on stra­te­gian kär­jessä, mutta samaa tek­niik­kaa on käy­tetty aina poli­tii­kassa.
Niinpä työt­tö­mien kurit­ta­mi­nen on ’akti­voin­tia’, kou­lu­tuk­sesta leik­kaa­mi­nen ’kehit­tä­mistä’ ja irti­sa­no­mis­ten hel­pot­ta­mi­nen on ’työl­li­syy­den parantamista’.

Maa­lin siir­tä­mi­nen tar­koit­taa maa­lin siir­tä­mistä. Ellei pallo osu maa­liin, väi­te­tään maa­lin ole­van vää­rässä pai­kassa. Poliit­ti­sessa kes­kus­te­lussa maa­lia siir­re­tään jat­ku­vasti, mutta yksi iso meneil­lään oleva maa­lin siirto liit­tyy käsit­tee­seen ’sosia­lismi’. Se tar­koitti alun perin tuo­tan­to­vä­li­nei­den otta­mista val­tion omis­tuk­seen.
Sosia­lis­min käsite elää oikeis­to­me­dian dema­ko­giassa sit­keästi, vaikka edus­kun­nassa ei ole ainut­ta­kaan puo­luetta, jonka tavoit­tei­siin se kuu­luisi. Tämä joh­tuu siitä, että maa­lia hivu­te­taan koko ajan oikealle. Käsite on jo nyt siir­retty kos­ke­maan sitä, miten suh­tau­du­taan hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen tason säi­lyt­tä­mi­seen. Nyt sosia­lis­teja ovat ne, jotka halua­vat säi­lyt­tää pal­ve­lut tai jopa paran­taa niitä.

Kaikki nykyi­set edus­kun­ta­puo­lu­eet siis pitä­vät yhteis­kun­nan kehit­tä­mi­sen poh­jana mark­ki­na­ta­loutta. Mutta tämä ei kai­kille kel­paa. Oikeis­to­li­be­ra­lismi siir­tää maa­lia koh­taan, missä alku­pe­räi­sen Adam Smith’in luon­nos­te­le­man libe­ra­lis­min ja rehel­li­sen kil­pai­lun puo­lus­ta­jia, glo­baa­lia veron­kier­toa kri­ti­soi­via ja yri­tys­tu­kia vas­tus­ta­via pide­tään jo hie­man epäil­lyt­tä­vinä - poten­ti­aa­li­sina sosia­lis­teina!
Mitä vah­vem­paa sään­te­lyä mark­ki­na­ta­lou­teen haluaa, sitä punai­sempi sosia­listi on.
Aivan äärioi­kealla ale­taan jo käsit­teitä demo­kra­tia ja sosia­lismi pitää synonyymeina.

Ennen sanot­tiin, että valta on niillä, joilla on vah­vin armeija. Nyky­ään sen rin­nalle ja ohi on nous­sut valta ihmis­ten aja­tuk­siin, koska niillä joh­de­taan armei­joita.
Vaikka suo­ma­lai­set kuu­lu­vat maa­il­man par­hai­ten kou­lu­tet­tu­jen jouk­koon, tun­tuu maa­lien siirto jää­vän meil­lä­kin kovin monilta havaitsematta.

Wil­liam Sha­kes­pea­ren Romeo ja Julia -näy­tel­mässä Julia toteaa: ”ruusu, minkä nimi­senä tahansa tuok­suisi yhtä suloi­selta”. Gert­rude Stein teki replii­kistä muun­nok­sen: ”ruusu on ruusu on ruusu on ruusu”.
Se on sitä, vaikka kuinka muuta väitettäisiin.

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS
Kategoria(t): Tajunnanvirtaa.... Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *