Mitä Koronan jälkeen?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi tänään Radio Suomelle haastattelun. Pääaiheena oli korona ja siitä selviytyminen.
Talousmies kun on, sivusi presidentti paitsi koronaa myös euroja.
Keskityn tässä haastattelun talousosioon.

Globaali velkaantuminen paisuu yhtä nopeasti kuin korona.
Aikanaan korona sammahtaa, mutta velkaantuminen ei.
Yksityisen finanssipankkiklusterin myötävaikutuksella globaali velkaantuminen on myös kiihdyttänyt varallisuuden keskittymistä.

Uusi Suomi:
Velkaantuminen on kiihtynyt siitä alkaen, kun valtio toisensa jälkeen luopui kultakannasta, eli keskuspankkien velvollisuudesta pitää hallussaan liikkeelle laskemaansa valuuttamäärää vastaava kultavaranto.
Kun tästä luovuttiin, saatettiin valtioiden keskuspankeissa painattaa seteleitä täysin pidäkkeettömästi ja luoda rahaa omilla päätöksillä.

Presidentti Niinistö kuvaili tätä kehitystä EKP:n kohdalla näin:

”Olen pidempään ja nyt erityisesti päätynyt sellaiseen johtopäätökseen, että finanssit, rahamaailma on muuttanut kokonaan asentoaan. Tarkoitan tällä sitä, että EKP luo uutta rahaa omassa taseessaan ilman että siinä on mitään realivakuuksia tai takuita takana.
Tällä pelillä on menty 10 vuotta ja nyt se peli senkun paisuu. Toivotaan, että keskinäinen luottamus rahajärjestelmään säilyy, silloin meillä on vain isoja numeroita, sanoisko näin”

Koronaa ei tule vähätellä.
Mutta kun globaali, kaulaansa myöten velkaantunut maailmantalous romahtaa valtioiden yksi toisensa jälkeen menettäessä maksukykynsä, mennään syvälle.

Sellaisen katastrofin varalle tulisi olla olemassa kansainväliset valmiuslait.

Kategoria(t): EU, Kotimaa, Talous, Ulkomaat Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.