Archive for heinäkuu, 2015

Kreikka - maailman vanhin demokratia - mutta opettelee edelleen

tiistai, heinäkuu 14th, 2015

Jo kuu­kausia lähes kai­ken koti­mai­sen poliit­ti­sen akti­vi­tee­tin ja huo­mio­ar­von omi­nut tapaus Kreikka on nyt yhdessä väli­vai­hees­saan: Jäsen­maat ovat anta­neet ehtonsa uuden 80 - 90 mil­jar­din EVM -lai­nan myön­tä­mi­selle. Seu­raa­vaksi ehtoi­hin ottaa kan­taa Krei­kan par­la­mentti. Jos ehdot joil­ta­kin osin hylä­tään, odot­taa Kreik­kaa oma valuutta. Oma tupa - oma lupa.

Kreikka -kes­kus­telu on vel­lo­nut val­toi­me­naan. Ilmassa ovat len­nel­leet sekai­sin fak­tat ja fik­tiot, syy­tök­set ja puo­lus­te­lut. Henki on ollut se, että ellet ole Krei­kan puo­lella, olet vas­taan.
Jarkko Lai­neen “Ilkei­den sanan­las­ku­jen sana­kir­jasta” löy­tyy täl­lai­nen: “Jos jokus sanoo, että kyse ei ole rahasta vaan peri­aat­teesta, on kyse rahasta”.

Ja rahas­ta­han tässä on kysy­mys. Itseäni on häi­rin­nyt Krei­kan vel­kaan­tu­mis­kes­kus­te­lussa se, että velal­li­sesta on haluttu tehdä via­ton uhri ja lai­noit­ta­jista rikol­li­sia.
On annettu ymmär­tää, että pahat sak­sa­lais­rans­ka­lai­set pan­kit ovat väki­sin kaa­ta­neet puu­hun sido­tun Krei­kan kurk­kuun satoja mil­jar­deja “laina” -merk­kistä alko­ho­lia tämän anka­rasta vas­ta­rin­nasta piittaamatta!

Jos missä, niin tässä on tul­lut lihaksi vanha suo­ma­lai­nen sanonta velasta, joka on veli otet­taessa mutta veli­puoli mak­set­taessa. Krei­kan tapauk­sessa itse asiassa koko suku­lai­suus kiis­tet­tiin kan­sa­nää­nes­tykssä 61 % enemmistöllä.

Pieni totuu­den sie­men ehkä on arvos­te­lussa, jonka ydin on siinä, että vailla vien­ti­teol­li­suutta ole­van, hal­lin­nol­li­sesti ja ins­ti­tuu­tioi­densa suh­teen lähes kehi­tys­maan tasolla olleen Euroo­pan Unio­niin luis­kah­ta­neen Krei­kan annet­tiin rau­hassa vel­kaan­tua unio­nin vah­vo­jen vien­ti­mai­den pan­keille. Syn­tyi tilanne, missä raha liik­kui ensin ko. pan­keista Kreik­kaan ja palasi sieltä kroo­ni­sesti ali­jää­mäi­sestä kaup­pa­ta­seesta ja perus­kor­jaa­mat­to­masta hal­lin­nosta joh­tuen pikku hil­jaa takai­sin läh­tö­mai­hin.
Aina­kin siis se raha palasi, joka pääsi ohit­ta­maan pai­kal­li­set “hyvä veli”-, ja kor­rup­tio­pyy­dyk­set. Nyt nämä eurot halu­taan arvos­te­li­joi­den mukaan ikään­kuin mak­sat­taa kreik­ka­lai­silla uudes­taan!
Seli­tys ei kui­ten­kaan kestä tar­kem­paa kriit­tistä arvioin­tia, eikä siten voi vapaut­taa velal­lista vas­tuusta. Jos voisi, niin sil­loin­han itse­näistä val­tioita olisi tar­kas­tel­tava syyntakeettomana.

On väi­tetty, että suo­ma­lais­ten linja Kreik­kaa koh­taan on jo lii­an­kin tiukka. Olen toista mieltä. Sota­kor­vauk­sensa mak­sa­neet suo­ma­lai­set ovat kun­nioit­ta­neet Espan­jan, Por­tu­ga­lin ja Irlan­nin tapaa hoi­taa omat talous­on­gel­mansa siitä enem­piä elä­möi­mättä. Siksi suo­ma­lai­nen ihmet­te­lee, miksi Kreik­kaa tulisi koh­della joten­kin poik­kea­vasti?
Ja koska kysy­myk­seen ei mitään tol­kul­lista vas­tausta ole tul­lut, linja on ja pysyy.