Archive for huhtikuu, 2015

Miksi vedätettävien joukko kasvaa koko ajan?

tiistai, huhtikuu 14th, 2015


Hanna Mah­la­mäki
jat­kaa tänään Hesa­rissa samaa kan­sa­lai­sen eksyk­sissä ole­mi­sen poh­ti­mista, mistä Saska Saa­ri­koski kir­joitti eilen 13.4 kysel­les­sään, miksi ihmi­set nyky­ään ovat niin hel­posti hui­jat­ta­vissa.
Mah­la­mäki kysyy, miksi yhä suu­rempi joukko kan­sa­lai­sista ei tiedä, ketä äänes­täisi. Tieto on peräi­sin yhä tiheäm­min teh­tä­vistä mie­li­pi­de­ky­se­lyistä. Tämän sisäl­töi­nen uuti­nen löy­tyy nyky­ään leh­destä kuin leh­destä päivittäin.

Suuri osa kan­sa­lai­sista on siis poliit­tis­ten fun­da­ment­tien suh­teen pihalla kuin lumiu­kot! Samalle jou­kolle on helppo myydä pig­men­tin­pois­toi­muri, kuten Saa­ri­koski kir­joitti. Tai vaik­kapa luo­mi­väri, joka piden­tää sil­mä­rip­siä 72%.
Kau­pal­li­sen mark­ki­noin­nin yhtä kiin­teäm­min solut­tama sosi­aa­li­nen media  yhdis­ty­neenä joka tuu­tista päälle työn­ty­vään loput­to­maan uutis- ja epä­uu­tis­mixiin sekoit­taa kas­va­van ihmis­jou­kon kyvyn nähdä mikä on totta ja mikä tarua.

Ongelma alkaa jo olla jär­kä­le­mäi­nen - ja kas­vaa koko ajan. Sodan­jäl­kei­sessä Suo­messa kan­sa­lai­sen oli helppo löy­tää puo­lueista oman lähi­pii­rinsä elä­män­ti­lan­netta tun­te­vat ja sitä kehit­tä­mään lupau­tu­neet ehdok­kaat. Por­va­rit oli­vat rehel­li­sesti por­va­reita, eivätkä esi­tel­leet vaa­li­pro­pa­gan­das­saan työ­ruk­ka­sia. Maa­lais­liit­to­lai­set oli­vat yksi­se­lit­tei­sesti talon­po­jan asialla ja vasem­misto edusti niitä, joi­den ainoat tuo­tan­to­vä­li­neet oli­vat kaksi teke­vää kättä.
Nuo perus­asiat on nyky­ään pii­lo­tettu puo­lu­eesta riip­pu­matta samalta kuu­los­ta­van sana­he­li­nän taakse, eikä poliit­tista his­to­ri­aamme tun­te­ma­ton Some Sapiens saa siitä mitään tolkkua.

Saa­ri­kos­ken kir­joi­tusta kom­men­toin ehdot­ta­malla kou­luo­pe­tuk­sen yleis­kat­ta­vaksi pain­opis­tea­lu­eeksi kykyä erot­taa tosi­asiat sepit­teestä.
Mah­la­mäen kir­joi­tuk­sen perus­teella on helppo suo­si­tella vah­vaa panos­tusta yhteis­kun­tao­pin opet­ta­mi­seen - sekä aikui­sille että lapsille!

Vaikka näillä ei maa­ilma heti pelas­tui­si­kaan, saat­taisi meillä yhden suku­pol­ven kulut­tua olla edes inan ver­ran kirk­kaam­paan ajat­te­luun kyke­ne­viä äänestäjiä.

Infokratiaa ja mahdottomia tilanteita

perjantai, huhtikuu 3rd, 2015

Mänt­sä­län kun­nan­hal­li­tus vas­tasi maa­nan­taina 23.3 val­tuus­ton esit­tä­mään kir­jal­li­seen kysy­myk­seen, joka liit­tyi tapaan, jolla kun­ta­tek­niik­kaa ollaan ulkois­ta­massa. Vir­ka­mies­johto on nimit­täin hake­massa kil­pai­lut­ta­mis­lu­paa suo­raan hal­li­tuk­selta, ja aikoo antaa asian tässä vai­heessa tek­ni­selle lau­ta­kun­nalle vain tie­doksi. Kun­nan hal­lin­to­sääntö (löy­tyy kun­nan sivus­tolta) on kir­jan­nut tar­kasti lau­ta­kun­tien teh­tä­vä­alu­eet. Kun lukee tek­ni­sen lau­ta­kun­nan teh­tä­vä­ku­vauk­sen (45§) tun­tuu menet­tely kyseenalaiselta.

Lis­ta­teks­tissä yllätti kun­nan­joh­ta­jan kir­joit­ta­man esit­te­ly­teks­tin väite, jonka mukaan tieto kysy­myk­sen koh­teena ole­vasta menet­te­lystä olisi peräi­sin pai­kal­lis­leh­den toi­mit­ta­jalta. Koska en voi uskoa kj:n tar­koi­tuk­sel­li­sesti valeh­del­leen val­tuus­tolle, lie­nee niin ettei joh­taja ehdi seu­rata, mitä talossa tapah­tuu. Kysy­myk­sen tieto tek­ni­sen lau­ta­kun­nan ohit­ta­mi­sesta oli nimit­täin peräi­sin kun­nan oman orga­ni­saa­tion (ohjaus­ryhmä) tuot­ta­masta muis­tiosta. Mänt­sä­län hal­lin­to­kult­tuu­rin oloissa tätä ei tie­ten­kään ollut tar­koi­tettu julkisuuteen.

Mutta tämä­kään ei vielä riit­tä­nyt. Tek­ni­sen lau­ta­kun­nan puheen­joh­taja (Kok) annat­teli puhu­ja­pön­töstä käsin täys­lai­dal­li­sen kri­tiik­kiä pai­kal­li­sen leh­den toi­mi­tus­po­li­tii­kasta - sopi­vasti kokouk­sessa, missä kysei­sen median edus­taja ei ollut pai­kalla. Vaikka val­tuus­ton teke­mään kysy­myk­seen joh­ta­nut tieto siis tuli kun­nan oman orga­ni­saa­tion laa­ti­masta muis­tiosta!
Yllä­tet­tiinkö nyt joku tai jot­kut housut kintuissa?

Tapa millä kun­ta­pal­ve­luja ollaan ulkois­ta­massa kiin­nos­taa ja sen täy­tyy­kin kiin­nos­taa val­tuu­tet­tuja. Pai­kal­lis­lehti on ansiok­kaasti tuo­nut esiin kun­ta­lais­ten ja val­tuu­tet­tu­jen huolta siitä, ollaanko demo­kraat­ti­sia menet­te­ly­ta­poja oiko­massa liian rai­lak­kaasti. Esi­tin puheen­vuo­ros­sani yksin­ker­tai­sen kysy­myk­sen:
Oli­siko val­tuus­ton peri­aat­teel­li­nen kanta ulkois­ta­mi­seen tul­lut sel­vit­tää ensin, ja -  mikäli pää­tös on myön­tei­nen - vasta sen  jäl­keen ryh­tyä sel­vit­tä­mään. Kun­nan­joh­ta­jan mie­lestä täl­lai­nen menet­tely joh­taisi “mah­dot­to­miin tilanteisiin”.

Hal­lin­non moni­mut­kais­tuessa suo­ma­lai­seen talous­kes­kus­te­luun on ilmes­ty­nyt uusi käsite “Upon­nei­den kus­tan­nus­ten harha”. Se tar­koit­taa tilan­netta, missä jon­kin pro­jek­tin sel­vit­te­lyyn on jo upo­tettu niin pal­jon rahaa ja resurs­seja, että ne itses­sään muo­dos­ta­vat pai­na­vim­man perus­teen pro­jek­tin toteut­ta­mi­selle, vaikka ensim­mäis­tä­kään pitä­vää todis­tetta idean kan­nat­ta­vuu­desta ei pys­tytä esit­tä­mään.
Jos täl­lai­sia sel­vit­te­ly­töitä aloi­te­taan vir­ka­mies­ten toi­mesta sään­nön­mu­kai­sesti ilman val­tuus­ton ennak­ko­pää­töstä, niin eikö sil­loin häntä hei­luta koiraa?