Archive for joulukuu, 2013

Joulusta ja Jeesuksesta

sunnuntai, joulukuu 22nd, 2013

Nasa­re­ti­lai­sen puuse­pän, Jose­fin ja vai­monsa Marian poika Jee­sus jätti myö­hem­pinä aikoina kris­til­li­seksi nime­tyn maa­il­man ihmi­siin läh­te­mät­tö­män jäl­jen. Hänen juma­luu­des­taan päät­ti­vät kui­ten­kin ihmi­set Nikean kir­kol­lis­ko­kouk­sessa v. 325, jol­loin 318 uskon­nol­lista joh­ta­jaa kokoon­tui päät­tä­mään uskon­tun­nus­tuk­sesta. Kokouk­sessa tuo­mit­tiin har­haop­pi­seksi Antio­kiassa opis­kel­leen teo­logi Areiok­sen käsi­tys, jonka mukaan Jee­sus ei voi­nut olla jumala, koska oli ihmi­sestä syn­ty­nyt ja siten luotu.
Näin ihmi­nen äänes­tys­pää­tök­sellä kohotti Jee­suk­sen juma­laksi 300 vuotta hänen väki­val­tai­sen kuo­le­mansa jälkeen.

Elin­ai­ka­naan Jee­sus oli jäl­ki­maa­il­malle säi­ly­nei­den doku­ment­tien mukaan epäit­sek­kyy­den, uhrau­tu­vai­suu­den ja yhtei­söl­li­syy­den elävä sym­boli. Hän omisti vain pääl­lään ole­vat vaat­teet. Kai­ken muun omis­ta­mansa tai hal­tuun saa­mansa hän jakoi toi­sille. Ja luotti sii­hen, että muut toi­mi­si­vat samoin.
Jo 2000 vuotta sit­ten tämä oli kui­ten­kin val­taa­pi­tä­ville lii­kaa. Omis­tusoi­keu­den täy­del­li­nen kiel­tä­mi­nen oli yhteis­kun­nan hyvä­osai­sille mah­do­ton asia hyväksyttäväksi.

Nyt, vuonna 2013 kris­til­li­sessä jäl­ki­teol­li­sissa maa­il­massa varal­li­suus kes­kit­tyy yhä pie­nem­mälle ihmis­jou­kolle. Rik­kain 2% maa­il­man väes­töstä omis­taa kai­kesta varal­li­suu­desta 51%. Jee­suk­sen juma­lak­seen nos­ta­neen maa­il­man tulisi säi­käh­tää tätä tosia­siaa. Näin ei kui­ten­kaan tapahdu. Mistä tämä voisi johtua?

Nykyih­mi­nen on mes­tari kek­si­mään moraa­li­sesti kysee­na­lai­sille toi­mil­leen yle­viä motii­veja. Niinpä Jee­sus­kin on parasta pitää jou­luna vain äänet­tö­mänä kää­rönä tuhan­sien jou­lu­ku­vael­mien sei­missä. Jee­suk­sen syn­ty­mä­juh­lan mer­kit­tä­vin vai­ku­tus kun näkyy jou­lun ansain­ta­lo­gii­kan jo ajat sit­ten oival­ta­neen lii­ke­maa­il­man myyntitilastoissa.

Tämä aika kai­paisi kipeästi uusia Jee­suk­sia, jotka palaut­tai­si­vat ihmis­ten mie­liin ne tavoit­te­le­mi­sen arvoi­set hyvän elä­män peri­aat­teet, joi­den vuoksi tämä yksi nau­lat­tiin ris­tille.
Ehkä heitä kes­kuu­des­samme onkin, jos vain osai­simme tai haluai­simme nähdä.

Mäntsälän Mykkä Mafia!

tiistai, joulukuu 17th, 2013

Ok, otsikko on pro­vo­soiva. Se kuvaa kui­ten­kin hyvin tun­te­muk­siani ensim­mäi­sen val­tuus­to­vuo­den jäl­keen. Kun­nan hal­lin­to­ru­tii­neja lei­maa asioi­den pie­nessä pii­rissä puo­li­sa­lassa tapah­tuva val­mis­telu, heikko tie­dot­ta­mi­nen, puhu­mat­to­muus ja hie­man alen­tuva suh­tau­tu­mi­nen tar­kem­paa tie­toa halua­viin. Esi­merk­kejä on useita. Mer­kit­tä­vin näistä on puun takaa val­tuus­tolle vuosi sit­ten tuotu, huti­loi­den val­mis­teltu ns. Hol­ding -hanke. Hei­kon val­mis­te­lun takia asia on edel­leen kes­ke­ne­räi­nen meneil­lään ole­van oikeus­pro­ses­sin ja vireillä ole­van vero­tuk­sen ennak­ko­pää­tök­sen takia. Han­ketta alusta saakka arvos­tel­leet val­tuus­to­ryh­mät (SDP, Vih­reät ja Vasem­mis­to­liitto) yrit­ti­vät val­tuus­ton viime kokouk­sessa 9.12 saada kes­ke­ne­räi­seen hank­kee­seen liit­ty­vät kym­me­nien mil­joo­nien sisäi­set kau­pat pois edes vuo­den 2014 talous­ar­viosta sen luet­ta­vuutta häm­men­tä­mästä (kulu­van vuo­den arvios­sa­han nämä sum­mat ovat keik­ku­neet). Tur­haan. Mitään jär­ke­viä perus­te­luja luku­jen talous­ar­viossa mukana pitä­mi­selle ei tie­ten­kään kukaan esit­tä­nyt. Kah­den suu­rim­man puo­lu­een äänin luvut jäi­vät talous­ar­vioon, joten nyt kun­ta­lai­sille voi­daan­kin jou­lun ilo­sa­no­mana ker­toa, että meille saat­taa syn­tyä ensi vuonna yli 52 mil­joo­naa euroa!  Voit­toa!
No, se ei kui­ten­kaan ole oikeaa rahaa, vaan kun­nan oman kon­ser­niyh­tiön pan­kista otta­maa vel­kaa, mikä mak­se­taan yhdestä tas­kusta toi­seen.
Annan­kin tässä ilmai­sen idean: Vie­lä­hän saa­tet­tai­siin ehtiä Puk­ki­lan tapaan hank­kia kun­nalle myös iki­lot­to­rivi ensi vuo­delle ja bud­je­toida sen­kin mah­dol­li­set voi­tot näky­viin talousarvioon!

 

Ns. Fen­no­voima -hank­keen val­mis­telu oli oma lukunsa. Tätä vielä taval­lis­ta­kin hys­syt­te­le­väm­pää val­mis­te­lua perus­tel­tiin lii­ke­sa­lai­suu­della. Hank­kee­seen alun­pe­rin ilmoit­tau­tu­nut kun­nan omis­tama säh­köyh­tiö kun kuu­luu Oy -lain pii­riin. Kok/Kepu -enem­mis­töi­sen kun­nan­hal­li­tuk­sen Mänt­sälä Sähkö Oy:n hal­li­tuk­seen valit­se­mat “omat” val­tuu­te­tut­kaan eivät uskal­ta­neet hank­keesta puhua halais­tua sanaa, vaikka jou­tui­vat kun­ta­lais­ten valit­se­mina luot­ta­mus­hen­ki­löinä nui­ji­maan pöy­tään yhtiön toi­mi­tus­joh­ta­jan val­mis­te­le­mat mil­joo­na­luo­kan pää­tök­set.
Vasta Fen­no­voi­maan liit­ty­neessä val­tuus­to­sa­lissa pide­tyssä tie­do­tus­ti­lai­suu­dessa  14.10. kun­ta­lais­ten omis­ta­jae­duista vas­taa­vat MSOY:n hal­li­tuk­sen jäse­net uskal­si­vat avata suunsa - sil­loin­kin vasta val­tuus­ton puheen­joh­ta­jan lie­vän pai­nos­tuk­sen seu­rauk­sena. Mitään uutta sanot­ta­vaa tämän yhden ainoan jul­ki­sen lausun­non asiasta anta­neilla hal­li­tuk­sen jäse­nillä ei ollut. Enem­mistö heistä tois­teli yhtiön toi­mi­tus­joh­ta­jalta useissa yhteyk­sissä aiem­min kuul­tuja lauseita.
Fen­no­voima -hanke jakaa mie­li­pi­teitä myös ympä­ris­tö­po­liit­ti­sista syistä. Siksi tämän­kal­tai­set hank­keet pitäisi val­mis­tella poik­keuk­sel­li­sen läpi­nä­ky­västi. Tässä epä­on­nis­tut­tiin täy­del­li­sesti ja siitä ovat yhtä mieltä sekä itse hank­keen vas­tus­ta­jat että kannattajat.

 Vih­reä Lii­ton val­tuus­to­ryh­män ensim­mäi­sen kau­den val­tuu­tettu perään­kuu­lutti 9.12 luot­ta­mus­hen­ki­löi­den oikeutta saada hal­tuunsa myös se lau­ta­kun­tien val­mis­te­luun liit­tyvä mate­ri­aali, mikä yleensä jae­taan vain pöy­dille tai käsi­tel­lään muis­tio­asioina. Nyky­ään tuosta mit­ta­vasta ruo­hon­juu­ri­ta­son tie­dosta liik­kuu val­tuu­te­tuille yleensä vain kuu­lo­pu­heita, vaikka juuri niillä perus­tel­laan teh­tä­viä pää­tök­siä. Nurin­ku­ri­nen tilanne.

Mikä tähän sala­käh­mäi­syy­teen on joh­ta­nut? Olisi helppo sanoa, että syy on samo­jen puo­luei­den (Kok, Kepu) vuo­si­kym­me­nestä toi­seen jat­ku­nut val­lan­pito. Liit­tyi­sikö sii­hen muu­ta­kin? Näh­däänkö demo­kra­tia ylei­sem­min­kin vain hidas­teena asioi­den suju­van hoi­ta­mi­sen näkö­kul­masta? Miksi ne, jotka enem­mis­tö­val­taa val­tuus­tossa käyt­tä­vät, vai­ke­ne­vat? Äänes­tys­käyt­täy­ty­mistä perus­te­le­vat puheen­vuo­rot ovat har­vassa, useim­mi­ten ne puut­tu­vat koko­naan. Tur­han monille näyt­tää riit­tä­vän “jaa” tai “ei” sano­jen ääneen lausu­mi­nen oikeassa koh­dassa annet­tu­jen ohjei­den mukaan. Ei pidä ihme­tellä, että taval­lis­ten kun­ta­lais­ten mie­lissä käsi­tys polii­ti­koista omia ja lähi­pii­rinsä etuja aja­vina pyr­ky­reinä val­taa alaa, sillä vuo­ro­vai­kut­tei­sesta kes­kus­te­lusta ei nyky­ään juuri voi puhua. Sel­lai­sen kes­kus­te­lun aikaan­saa­mi­nen edes jol­la­kin foo­ru­milla on tämän kir­joi­tuk­seni perim­mäi­nen tar­koi­tus. Sitä tar­vi­taan sekä val­tuu­tet­tu­jen ja val­tuus­to­ryh­mien kes­ken että luot­ta­mus­hen­ki­löi­den ja kun­ta­lais­ten välillä.

Mänt­sä­lä­läi­nen demo­kra­tia nyky­ti­las­saan ei ole ainoas­taan läpi­nä­ky­mä­tön - se on myös lähes mykkä.
Ja mikäli reak­tio tähän­kin avauk­seeni on vain jää­tävä hil­jai­suus, voin todeta kuten lukion mati­kan­opet­ta­jani: m.o.t! (=mikä oli todistettava)