Archive for maaliskuu, 2013

Kuntien kasvatustalkoot

torstai, maaliskuu 21st, 2013

Kun kauan odo­tettu ns. Sote -työ­ryh­män esi­tys tiis­taina 19.3 tuli jul­ki­suu­teen, on kun­ta­päät­tä­jillä hal­lus­saan riit­tä­västi tie­toa poh­tiak­seen mah­dol­li­sia kun­ta­lii­tok­sia omien kun­tiensa näkö­kul­masta. Ongel­mana ei enää ole tie­don puute, pikem­min­kin sen saa­mi­nen sel­lai­seen jär­jes­tyk­seen, joka luo eri vaih­toeh­toille ja nii­den seu­rauk­sille mitat­ta­vuutta. Ylei­sin muu­tos­vas­ta­rin­nan syy tun­tuu ole­van pelko demo­kra­tian kape­ne­mi­sesta ja pää­tös­val­lan katoa­mi­sesta jon­ne­kin met­ro­po­li­hal­lin­non hämä­rään. Huo­maa­matta jää sil­loin se tosia­sia, että monissa asioissa pää­tös­valta jo nyt on livah­ta­nut yli­kun­nal­li­siin eli­miin. Sen lisäksi ne asiat, joista vielä voi­daan itse “päät­tää” tuo­daan vir­ka­mies­ten val­mis­te­le­mina lähes pil­kul­leen hiot­tuina eteemme hie­man ennen vii­meistä mah­dol­lista pää­tös­het­keä. Kun­ta­lais­ten valit­se­mat val­tuu­te­tut saa­vat sil­loin kun­nian toi­mia kumileimasimina.

Val­tio­neu­vos­ton aset­ta­man ns. Met­ro­po­lia­lu­een sel­vi­tys­ryh­män jäsen, Rolf Paqva­lin sanoi juuri elä­köi­ty­neen val­tio­sih­teeri Raimo Sai­lak­seen vas­tan­neen hänelle kysy­myk­seen siitä, minkä asian rat­kai­se­mi­nen olisi met­ro­po­li­työ­ryh­män tär­kein teh­tävä? Sai­las oli sel­lai­seksi mai­nin­nut empi­mättä pää­kau­pun­ki­seu­dun täy­sin tol­kut­to­man asun­to­ti­lan­teen: Hin­nat ovat tai­vaissa, tar­jon­taa vähän ja vuokra-asuntomarkkinat lähes ole­mat­to­mat. Ongelma on jo kauan ollut niin iso, että se jar­rut­taa koko pk -seu­dun kehit­tä­mistä. Tähän saakka on tul­lut sel­väksi, että kun­nat eivät omia etu­jaan kärt­täes­sään yksin­ker­tai­sesti kykene ongel­maa rat­kai­se­maan, vaan sii­hen tar­vi­taan kättä pidem­pää. Sel­lai­sena saa nyt luvan toi­mia metropolihallinto.

Teh­tä­viensä tasalla ole­vien kun­ta­neu­vot­te­li­joi­den on nyt syytä pitää aloite itsellä, esit­tää käsi­tyk­sil­leen perus­te­lut ja vaa­tia sitä kai­kilta muil­ta­kin. Näin väl­tymme pahim­man laa­tui­selta mie­li­pi­tei­den alen­nus­myyn­niltä, joka vaa­nii jokai­sen sel­vi­tyk­sen ja siitä käy­tä­vän kes­kus­te­lun takana. Mitä Mänt­sä­lässä ja Por­nai­sissa asu­viin tulee, meillä on neu­vot­te­luissa muu­tama sel­lai­nen valtti, joita ei voi tuoda ja jotka eivät kuulu uusiu­tu­viin luon­non­va­roi­hin: Pal­jon raken­ta­ma­tonta maata maan nopeim­pien lii­ken­ne­väy­lien var­rella, run­saasti puh­dasta luon­toa ja rau­haa sekä toi­mi­vat kun­nal­li­set pal­ve­lut. (no, ter­veys­kes­kuk­sen ilta­päi­vys­tys nyt tie­tysti... ). Neu­vot­te­lu­ti­lan­teemme ei siis ole lain­kaan huono, kun­han emme itse sitä sössi.

Kulttuuritalo - tunteen ja älyn kohtauspaikka

tiistai, maaliskuu 12th, 2013

Mänt­sä­län kun­nan­val­tuusto hyväk­syi kokouk­ses­saan 4.3 ns. Van­han ken­kä­teh­taan eli Appo­sen alu­een pit­kään val­mis­tel­lun kaa­van. Kaa­vaa esi­tel­leet kaa­voi­tus­joh­taja Lauri Pouru, ase­ma­kaa­vain­si­nööri Tapio Sill­fors ja koko kaa­voi­tus­osasto voi­vat olla täy­destä syystä tyy­ty­väi­siä aikaan­saan­nok­seen, joka sisäl­tää mm. asuin­ker­ros­ta­lon, pal­ve­lua­suin­ta­lon senio­reille sekä van­haan ken­kä­teh­taa­seen teh­tä­viä ns. loft -asuntoja.

Suun­ni­telma kun­nioit­taa arvok­kaalla tavalla Iso­mäen ja Kir­kon­mäen väli­sen joki­mai­se­man perin­near­voja. Mänt­sä­län­joen his­to­rial­li­sesti mer­kit­tä­vän kah­luu­pai­kan koh­dalle on aja­teltu käve­ly­silta, joka mah­dol­lis­taa käve­ly­len­kit joenranta-alueen kum­mal­la­kin puo­lella ilman tar­vetta ylit­tää vilk­kaasti lii­ken­nöi­tyä Van­han Por­voon­tien siltaa.

Tasa­pai­noi­sen ja alu­een his­to­riaa kun­nioit­ta­van kaa­va­suun­ni­tel­man kruu­naa aja­tus sijoit­taa joen ran­taan kult­tuu­ri­pal­ve­lu­ra­ken­nus. Mänt­sä­län moni­puo­li­sen ja tasok­kaan esit­tä­vän kult­tuu­rin ystä­vät tule­vat var­masti pitä­mään tätä aja­tusta hen­gissä, vaikka se nyt ei ihan ensi vuo­den asia ole­kaan.
Edel­li­nen, edes osit­tain esiin­ty­vien tai­tei­li­joi­den ja ylei­sön koh­taus­pai­kaksi aja­teltu raken­nus nimit­täin val­mis­tui Mänt­sä­lään vuonna 1926. Mänt­sä­län seu­ro­jen­ta­lon val­mis­tu­mi­sesta tulee elo­kuussa kulu­neeksi 87 vuotta.

Erävoitto Mustijoelle

perjantai, maaliskuu 1st, 2013

Mänt­sä­län kun­nan tek­ni­nen lau­ta­kunta päätti kokouk­ses­saan 19.2 sel­vit­tää, voi­tai­siinko kun­nan jäte­ve­det vas­tai­suu­dessa ohjata Hel­sin­gin Vii­kin­mäen puh­dis­ta­molle ja sitä kautta Suo­men­lah­teen. Samalla pää­tet­tiin kar­toit­taa Mänt­sälä -joen, Mus­ti­joen ja Saa­ren­joen vesien kuormitustilanne.

Se, mistä yli 200 num­mis­lai­sen alle­kir­joit­ta­massa kun­ta­lais­aloit­teessa oltiin huo­lis­saan, ei ollut ensi­si­jai­sesti Mänt­sä­län Veden puh­dis­ta­man jäte­ve­den las­ke­mi­nen Mus­ti­jo­keen, vaikka sitä­kään ei haluta pidem­mällä täh­täi­mellä sie­tää. Suu­rempi syy huo­les­tu­mi­seen ovat ne epä­sään­nöl­li­set, mutta tois­tu­vat yli­juok­su­tuk­set (=vain kiin­toai­neista puh­dis­te­tun vie­mä­ri­ve­den las­ke­mi­nen jokeen), johon lai­tok­sen ajoit­tai­nen ali­ka­pa­si­teetti sen pakot­taa. Näi­den pääs­tö­jen seu­ranta ei kai­ken lisäksi tunnu ole­van kovin­kaan vakuut­ta­vaa, ja tie­to­jen saanti niistä näyt­tää ole­van yli­voi­mai­sen vaikeaa.

Jäte­ve­den käsit­te­lylle jou­du­taan hake­maan uutta ympä­ris­tö­lu­paa Keski-Uudenmaan ympä­ris­tö­kes­kuk­selta, kun vanha lupa umpeu­tuu 30.4.2013. Mus­ti­joen var­rella asu­vien on sekä Mänt­sä­lässä että Por­nai­sissa pidet­tävä huoli, että uusi ympä­ris­tö­lupa sisäl­tää riit­tä­vät takeet siitä, että puh­dis­ta­mat­to­mien jäte­ve­sien las­ke­mi­nen jokeen on riit­tä­vien sank­tioi­den uhalla yksi­se­lit­tei­sesti ja ilman mitään poik­keuk­sia kiellettyä.