Archive for syyskuu, 2012

Kuntatalouden särmät

sunnuntai, syyskuu 23rd, 2012

Ensi­ker­ta­lai­suu­desta kun­nal­lis­vaa­leissa voi olla hyö­tyä­kin. Voi olla totaa­li­sen ulko­puo­lella kai­kista pai­kal­li­sista “hyvä veli” -ver­kos­toista. En myös­kään tiedä, miten meillä Mänt­sä­lässä “yleensä on ollut tapana kun­nal­lis­po­li­tii­kassa mene­tellä”. Enkä myös­kään ole vielä anta­nut ker­toa itsel­leni, että val­tuus­tossa tär­keintä ei ole se, mitä ehdo­te­taan, vaan se, kuka ehdot­taa… .
Edessä on tiuk­koja rat­kai­suja. Tämä saat­taa myös olla syynä sii­hen, että niin moni val­tuu­tettu jät­tää tällä ker­taa ehdok­kuu­den väliin. Olen aina ollut nih­keä läh­te­mään mukaan kovin yltiö­kan­sal­li­siin heh­ku­tuk­siin. Siksi asuin­kun­nan laa­duk­kuu­den arviois­sa­ni­kin kun­nal­lis­ten pal­ve­lu­jen saa­ta­vuus, laatu ja hinta ohit­taa tär­keys­jär­jes­tyk­sessä sen, mistä maan­tie­teel­li­sistä alueista kunta muo­dos­tuu. Käy­tän­nöl­li­syy­den on kul­jet­tava kun­ta­uu­dis­tuk­sessa nurk­ka­kun­tai­suu­den edellä.

Kun­ta­po­li­tii­kan agen­dalla kolme tär­keintä asia ovat talous, talous ja talous.

 Terve bud­jet­ti­ta­lous mah­dol­lis­taa suun­ni­tel­mal­li­sen, hal­li­tun ja kun­ta­lais­ten tah­to­ti­laa vas­taa­van kehi­tyk­sen. Talou­den kehi­tyk­sen tar­kas­te­lu­pe­riodi ei saa olla bud­jet­ti­vuosi, ei edes vaa­li­kausi. Sen on oltava pidempi. Terve kun­ta­ta­lous ei siedä meno­jen hätäi­siä juus­to­höy­läyk­siä, jotka sääs­tä­vät ehkä vähän juuri nyt, mutta mak­sat­ta­vat itsensä monin­ker­tai­sina takai­sin muu­ta­man vuo­den kulut­tua.
PK -yri­tys­ten toi­min­nan hel­pot­ta­mi­nen kai­kin käy­tet­tä­vissä ole­vin kei­noin on ovi vält­tä­mät­tö­mään Mänt­sä­län työ­paik­kao­ma­va­rai­suu­den kasvattamiseen.

Talou­teen kuu­luu myös kun­ta­lais­ten elä­män laatu. Vaikka sitä ei mitata euroissa, se on hen­kistä pää­omaa, joka hei­jas­tuu muu­hun talou­teen. Esim. uima­halli kohen­taisi kun­ta­lais­ten elä­män­laa­dun pää­omaa enem­män, kuin mitä sen raken­ta­mi­sen mah­dol­lis­ta­vassa, kor­va­mer­ki­tyssä parin vuo­den vero­äy­rin koro­tuk­sessa maksettaisiin.

 Tuo kol­mas talous voisi Mänt­sä­län koh­dalla olla vaik­kapa ympä­ris­tö­ta­lous. Mänt­sä­län­joki! Tai siis se rus­kean­kel­tai­nen oja, joka vir­taa kes­kus­tan läpi. Sen vir­kis­tys­ta­lou­del­li­nen arvo on tällä het­kellä kes­kus­tan asuk­kaille mii­nuk­sen puo­lella. Tar­vit­tai­siin pit­kän täh­täi­men suun­ni­telma joen kun­nos­ta­mi­seen.  Sii­hen tulisi saada varoja sekä Brys­se­listä että valtiolta.

Taloutta on siis mon­taa sort­tia. Ne kaikki liit­ty­vät kiin­teästi kunnallispolitiikkaan.

Reijo Lii­na­maa
ehdo­kas kun­nal­lis­vaa­leissa 2012

Vaalit lähestyvät - olenko valmis?

sunnuntai, syyskuu 16th, 2012

Tein pää­tök­sen, jota vielä 10 vuotta sit­ten oli­sin pitä­nyt mah­dot­to­mana: Ryh­dyin Mänt­sä­län kun­nal­lis­vaa­lieh­dok­kaaksi! Ajat­te­lin, että vuo­si­kausia poli­tiik­kaa sivusta seu­rat­tuani voi­sin yrit­tää itse­kin osal­lis­tua pää­tök­sen­te­koon.
Minua alkoi myös huo­les­tut­taa kehi­tys, jossa ale­ne­van äänes­tys­pro­sen­tin oloissa yhä pie­nempi porukka päät­tää siitä, millä pai­no­tuk­silla kun­ta­lais­ten arkeen päi­vit­täin vai­kut­tava bud­jetti rakentuu.

Puo­lue­va­lin­taani (SDP) ei tar­vin­nut pit­kään poh­tia. Työ­läis­ko­dissa vart­tu­neena yhteis­kun­nan sosi­aa­li­nen ker­ros­tu­mi­nen, työ­väens­lan­gilla luok­ka­jako, sel­visi hyvin vähäi­sellä omalla vai­van­näöllä. Talvi- ja jat­ko­so­dasta joh­tuen kum­mal­la­kaan van­hem­mis­tani ei ollut tilai­suutta käydä kou­luja edes ammat­ti­tut­kin­toon saakka, joten he kas­vat­ti­vat ja kou­lut­ti­vat lap­sensa niillä töillä mitä maa­seu­dulla tar­jolla oli. Enim­mäk­seen seka­töitä ja tun­ti­pal­kalla.
Pik­ku­hil­jaa huo­ma­sin tar­kas­te­le­vani asioita yleensä hei­kom­min pär­jää­vän näkö­kul­masta. Eikä tämä tar­kas­te­lu­kulma ole muut­tu­nut, vaikka itse sain­kin käydä kou­luja halu­jeni mukaan. Kou­lut­tau­duin musii­kin­opet­ta­jaksi, val­mis­tuin v. 1982. Ensim­mäi­nen tut­kin­toni oli kui­ten­kin Vaa­san kaup­pao­pis­ton yo -mer­ko­no­min tut­kinto, v. 1971.

Olen asu­nut Mänt­sä­lässä noin 14 vuotta. Sitä ennen toi­min musii­kin­opet­ta­jana Hel­sin­gissä, myö­hem­min pää­toi­mit­ta­jana Kera­valla pai­kal­lis­ra­diossa ja yrit­tä­jänä edel­leen toi­mi­vassa yri­tyk­ses­säni. Pää­työni Mänt­sä­lässä on kui­ten­kin ollut musiikin- ja luo­kan­opet­ta­jan työ Kir­kon­ky­län kou­lussa. Muita työn­luon­tei­sia har­ras­tuk­sia on  toi­minta Mänt­sä­län Viih­de­lau­la­jien sekä muu­ta­man pop/rock -bän­din kanssa.

Vaikka sivistys- ja kult­tuu­ri­asiat kuu­lu­vat­kin nii­hin, joi­hin työn puo­lesta kat­son par­hai­ten pereh­ty­neeni, olen blo­geis­sani osal­lis­tu­nut val­ta­kun­nal­li­seen talous­po­liit­ti­seen kes­kus­te­luun. Tuon kiin­nos­tuk­seni ja 25 -vuo­ti­sen yrit­tä­jyy­teni kautta pidän itseäni suh­teel­li­sen pereh­ty­neenä myös talousasioissa.

Tulen kir­joit­te­le­maan tähän blo­giin käsi­tyk­siäni Mänt­sä­län kehit­tä­mi­sestä edel­leen vireäm­mäksi, kult­tuu­ri­myön­tei­sem­mäksi ja posii­vi­seksi paik­ka­kun­naksi, jonne myös uudet yri­tyk­set mie­lel­lään tule­vat.
Olisi muka­vaa, jos viit­si­sitte kom­men­toida, olette sit­ten samaa tai eri mieltä!

PS! Toi­nen blo­gini löy­tyy osoit­teesta: http://www.blogit.demari.fi/reijolii

 

 

Ruudinkäryistä turvallisuutta

lauantai, syyskuu 1st, 2012

Ampuma-aseilla teh­dyt jouk­ko­mur­hat ovat yleis­ty­neet eri­tyi­sesti USA:ssa, eikä ennen niin idyl­li­sessä Poh­jo­las­sa­kaan enää olla tur­vassa. Poh­jois­maissa asei­den han­kin­nan ja hal­lus­sa­pi­don kont­rol­loin­tia sen­tään pide­tään edes jos­sa­kin mää­rin hyvänä mal­lina vai­kut­taa asi­aan. Toi­sin on Amerikoissa.

Euroop­pa­lai­sen käsi­tys­ky­vyllä varus­te­tun on lähes mah­do­ton ymmär­tää ame­rik­ka­lais­ten jär­jen­juok­sua, jota tässä asiassa par­hai­ten edus­taa  Natio­nal Rifle Associa­tion eli NRA. Yhdis­tys on lähes onnis­tu­nut kään­tä­mään atlan­tin­ta­kai­sen kes­kus­te­lun nurin­päin: Ylei­nen tur­val­li­suus lisään­tyisi, jos yhä useam­mat kan­tai­si­vat asetta mukanaan!

Jos peri­aa­tetta sovel­let­tai­siin len­to­tur­val­li­suu­teen, niin kai­keti NRA:lle sopisi USA:n sisäi­sillä len­noilla seu­raava järjestely:

 1) Ihmis­ten ja mat­ka­ta­va­roi­den läpi­va­lai­susta luovutaan. 

2) Ilmoi­te­taan, että perus­tus­lain nimissä on täy­sin sal­lit­tua ottaa mat­kus­ta­moon mukaan hen­ki­lö­koh­taista aseis­tusta sen ver­ran että voi tun­tea olonsa turvalliseksi.

Ole­tan, että tätä­kin ehdo­tusta ollaan yhdis­tyk­sen pii­rissä val­miita harkitsemaan.