Archive for lokakuu, 2009

Median “riippumattomuus...”???

torstai, lokakuu 22nd, 2009

Median “riip­pu­mat­to­muus” kai­kessa alas­to­muu­des­saan näkyy sen suh­tau­tu­mi­sessa Taras­tin työ­ryh­män ehdo­tuk­seen vaa­li­kam­pan­joi­den katoista. Muu­ta­mat (Aamu­lehti, MTV3) ovat jopa kiel­täy­ty­neet pal­jas­ta­masta viime vaa­lien vaa­li­mai­nos­tu­lo­jaan. Kun toi­mit­ta­jien vaa­li­avus­tus­ten pal­jas­ta­mi­sesta aiheu­tu­nut “hyvä me” -hybris alkaa las­keu­tua, otta­vat media­ta­lo­jen talous­vas­taa­vat pal­lon hal­tuunsa ilmoit­taen, että tähän tulee nyt viiva. Nyt vaa­li­ra­ho­jen repos­telu lop­puu, koska niillä mak­se­taan tei­dän palk­kanne! Että se siitä riippumattomuudesta.

 

En muista mil­loin­kaan olleeni Paavo Väy­ry­sen kanssa samaa mieltä mis­tään. Kun Paavo nyt esit­tää kan­tansa Kokoo­muk­sen mark­ki­na­ve­toi­seen puo­lu­een ja sen ohjel­man brän­däyk­seen, on vai­kea olla eri mieltä. Mikäli tämä poli­tii­kan kehi­tyk­sen suun­tana tulee meillä val­lit­se­vaksi, tie­tää se lop­pua sille vähäi­sel­le­kin ana­lyyt­ti­selle poliit­ti­selle poh­din­nalle, mitä vaa­leissa vielä hiu­kan esiin­tyy. Hmm. Pakko aja­tella, että Paavo esit­tää omi­naan jol­ta­kin toi­selta kuu­le­mi­aan ajatuksia... .

 

Jenk­ki­tyy­li­nen äänes­tä­jien mani­pu­lointi mai­nos­toi­mis­to­jen kehit­tä­millä isku­lauseilla olisi suo­ma­lai­sessa yhteis­kun­nassa vie­rasta. Mutta juuri sii­hen ollaan menossa, mikäli mitään rajoja vaa­li­kam­pan­joi­den mak­si­mi­pa­nos­tuk­sille ei saada.

Hymy pyllyyn, nyt puhutaan rahasta!

sunnuntai, lokakuu 11th, 2009

Suo­ma­lai­nen media on teh­nyt viime kuu­kausien aikana sitä, mitä sen pitää­kin: Toi­mi­nut val­lan vah­ti­koi­rana. Puo­luei­den vaa­lien rahoit­ta­mis­kei­no­jen pal­jas­tu­mi­nen on ker­ta­hei­tolla muren­ta­nut illuusion suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan lah­jo­mat­to­muu­desta.  Otsik­koja on saatu, väkeä on sanottu irti ja sanou­tu­nut irti ja yleistä sel­kä­ran­kais­tu­mista näyt­täisi tapahtuneen.

Oli kui­ten­kin huvit­ta­vaa havaita, miten nopeasti media löysi yhtei­sen säve­len, kun SDP:n pj Jutta Urpi­lai­nen ehdotti kai­ken puo­lue­ra­hoi­tuk­sen kiel­tä­mistä puo­lue­tu­kea ja jäsen­mak­suja lukuun otta­matta: Nyt ollaan rajoit­ta­massa kan­sa­lais­va­pauk­sia, tätä ei tule sallia!Demarien puheen­joh­ta­jan ehdo­tuk­sella olisi toteu­tues­saan kiin­nos­tava seu­raus: Vaa­li­työtä jou­dut­tai­siin oikeasti teke­mään tal­koo­voi­min, ja tässä pär­jäi­si­vät par­hai­ten ne puo­lu­eet, jotka sai­si­vat mobi­li­soi­tua suu­rim­mat väki­jou­kot turuille je toreille puhu­maan ja esit­teitä jakamaan.

Perin­tei­ses­ti­hän meillä on  mie­luum­min luo­tettu sekä “mak­su­pe­rus­tei­seen arvo­va­lin­ta­vai­kut­ta­mi­seen” että “mai­nos­ta­mis­pe­rus­tei­seen mie­li­pi­de­vai­kut­ta­mi­seen”. Edel­li­sellä on mak­settu jäl­kim­mäi­nen. Ja pala­neen rahan lop­pusi­joi­tus­paikka on löy­ty­nyt mediayh­tiöi­den taseista. Urpi­lai­sen ehdo­tusta kavah­ta­via samoin­jat­te­le­via löy­tyi­kin leh­dis­tön pii­ristä heti, sillä pikai­sesti las­ket­tuna median yhtei­sesti jakama mai­nos­potti val­ta­kun­nal­li­sissa vaa­leissa lie­nee vii­den ja kym­me­nen mil­joo­nan euron välillä. Toteu­tues­saan Urpi­lai­sen ehdo­tus nol­laisi tämän bud­je­toin­ti­sa­rak­keen. Ja näinä aikoina medialla ei todel­la­kaan ole varaa sahata yhtään oman ahte­rinsa alla sijait­se­vaa oksaa.

------------

Edel­li­sen kir­joi­tin pe 9.10, ja jo lau­an­taina HS ker­too STT:n hal­tuunsa saa­masta muis­tiosta, jonka mukaan MTV3 uhkaa lopet­taa vaa­lioh­jel­mat kana­val­laan, mikäli vaa­li­ra­ha­ko­mi­teaa joh­ta­van Lauri Taras­tin toi­mi­kun­nan esi­tyk­seen tulee TV -mai­non­taa rajoit­tava pykälä. MTV3 tulee tässä vah­vis­ta­neeksi oman lin­jansa ns. yhteis­kun­nal­lis­ten ohjel­mien tuot­ta­mi­sessa: Emme tuota, ellei siitä makseta.

Koko­naan mai­nos­tu­loilla elä­välle kana­valle joh­to­pää­tös on loo­gi­nen. Samaan tapaan kana­valta tie­tysti katoai­si­vat kok­kioh­jel­mat, jos K- ja S -ket­jut vetäi­si­vät ruo­ka­mai­non­tansa pois. Kau­pal­li­sen median on pakko toi­mia näin. Kun Suo­messa on nyt ollut meneil­lään polii­tik­koja ja puo­lueita koh­taan suun­nattu “PALJASTA KARVASI” -kam­panja, niin on hie­noa, että myös median puo­lella teh­dään asiassa avauk­sia. Mediaa on myös aivan oikeu­te­tusti vaa­dittu ker­to­maan talou­del­li­set kyt­ken­tänsä ja salai­set agendansa.

Meillä on pal­jon sano­ma­leh­tiä, jotka väit­tä­vät ole­vansa “riip­pu­mat­to­mia”. Usei­den koh­dalla riip­pu­mat­to­muus on saman­laista, kuin vaik­kapa MTV3:n puu­tar­haoh­jel­mien tuot­ta­mi­sen riip­pu­mat­to­muus “yks’ kak­kaa, kaks’ kak­kaa” -sävel­teosta mai­non­nas­saan käyt­tä­vän yri­tyk­sen mai­nos­osas­ton mediavalinnoista.

Yllättäen ja pyytämättä

lauantai, lokakuu 10th, 2009

USA:n pre­si­dent­tinä puo­li­sen vuotta toi­mi­nut Barack Obama on parasta, mitä Atlan­tin takaa on pit­kään aikaan kuu­lu­nut. Ensim­mäistä ker­taa sit­ten J.F. Ken­ne­dyn maalla on pre­si­dentti, joka herät­tää oman maan kan­sa­lai­sissa oikeu­tet­tua toi­voa inhi­mil­li­sem­mästä poli­tii­kasta ja euroop­pa­lais­ten kes­kuu­dessa pientä toi­veik­kuutta kuun­te­le­vam­masta asen­teesta. Nor­ja­lai­sen Nobel -komi­tean kaikki älli­källä lyö­nyt pää­tös antaa Oba­malle rau­han­pal­kinto yllätti täy­sin myös pal­kin­non saajan.

    Kai­ken kes­kellä on muis­tet­tava, ettei pal­kin­nosta Oba­maa kan­nata syyl­lis­tää. Pal­kin­non ennen­ai­kai­suu­desta huo­li­matta tämä pre­si­dentti näyt­tää vil­pit­tö­mästi puhu­van samaa, mitä tekee. USA:n pre­si­dent­tien aikaan­saan­nos­ten his­to­riaa vas­ten tar­kas­tel­tuna maa­il­malla on toi­veik­kuu­teensa tällä ker­taa todel­li­nen syy.

    On toi­vot­tava, ettei tällä nor­ja­lais­ten kiel­tä­mättä eri­koi­sella idealla ole päin­vas­taista vai­ku­tusta, kuin mikä pal­kin­non anta­jat tar­koit­ti­vat. Jo nyt kuu­lee arvioita siitä, ettei Obama ole saa­nut  rau­han edis­tä­mi­sen suh­teen aikai­seksi vielä mitään. Ja että maa käy par­hail­laan kahta sotaa, joista toista par­hail­laan suun­ni­tel­laan laa­jen­net­ta­van. Tosi­asioita molem­mat. Kuten sekin, ettei super­val­tion pre­si­den­tille pal­kin­to­ra­hoil­la­kaan ole mitään mer­ki­tystä, vaan ne oli­si­vat var­masti tul­leet suu­rem­paan tar­pee­seen jol­le­kin toi­selle, hil­jaista rau­han­työtä vuo­sia tehneelle.

      Eikä ole mah­do­tonta sekään, että pal­kin­toa käy­te­tään USA:n sisä­po­li­tii­kassa Oba­maa vas­taan. Voisi hyvin kuvi­tella rebubli­kaa­nien ääri­lai­dalta kuu­lu­van jupi­naa siitä, onko näin pian rau­han­te­ki­jän mai­netta niit­tävä pre­si­dentti ollen­kaan sopiva mies joh­ta­maan maa­il­man vah­vinta soti­las­mah­tia. Näi­den ajat­te­li­joi­den mie­lestä käsite rau­han­te­kijä liit­tyy ehkä enem­män Colt -merk­ki­seen “peace­ma­ker” -lisä­ni­men saa­nee­seen kokovartalolamauttimeen.