Archive for toukokuu, 2009

Demokratiako yliarvostettua?

tiistai, toukokuu 5th, 2009

Jos jokin asia suo­ma­lai­sessa poliit­ti­sessa kes­kus­te­lussa oli­si­kin mah­dol­li­sesti muut­tu­nut vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen aikana, niin Hel­sin­gin Sano­mien ris­ti­retki pre­si­den­tin val­lan siir­tä­mi­seksi pää­mi­nis­te­rille on ja pysyy kuin se eräs gastroa­naa­li­nen jätös Junt­ti­lan tuvan sei­nässä. Jopa Timo Soini (per) ilmoitti muut­ta­neensa miel­tään EU -käsi­tyk­sis­sään. Mutta Olli Kivi­nen ja Janne Virk­ku­nen eivät mie­li­pi­tei­tään muut­tele, vaan jat­ka­vat vuo­ro­ve­doin valit­se­mal­laan “par­la­men­ta­ris­min edis­tä­mi­sen” tiellä. Tiis­taina 5.5 oli vuo­rossa Olli otsi­kolla “Sauna läm­piää yhä sisään”.

Ei mer­kitse mitään, että esim. Pre­si­dentti Halo­nen kan­nat­taa suo­ma­lais­ten yli­voi­mai­sen enem­mis­tön kanssa nyky­vah­vaa pre­si­dent­tiä, ja että puhe­mies Nii­nistö tois­tu­vasti on varoit­ta­nut kajoa­masta suo­raan pre­si­den­tin­vaa­liin ja siinä anne­tun äänen ulko­po­liit­ti­seen pai­noar­voon. Hei­tä­hän tulee, kuten ilmei­sesti kaik­kia suo­ma­lai­sia­kin, pitää asiassa jää­veinä. Vähem­pää ei Jan­nea ja Ollia myös­kään voisi kiin­nos­taa se, että pre­si­den­tin­vaa­lien äänes­tys­pro­sentti on kunnallis-, eduskunta- ja EU-vaaleihin ver­rat­tuna ihan omilla kym­men­lu­vuilla. Kai­ken­kaik­ki­aan tun­tuu, että Hesari pää­kir­joit­ta­ji­neen jakaa enim­mäk­seen sul­je­tuissa parem­man väen pii­reissä kuul­ta­van lausah­duk­sen: Demo­kra­tia on yliar­vos­tet­tua!

Nyt suo­ralla kan­san­vaa­lilla valit­ta­van pre­si­den­tin ulko­po­liit­ti­nen valta oltai­siin val­mis anta­maan pää­mi­nis­te­rille, jonka valin­taan taval­li­nen suo­ma­lai­nen ei pääse osal­lis­tu­maan muu­toin, kuin moni­ker­tai­sen edus­tuk­sel­li­sen sii­vi­län väli­tyk­sellä. Tätä puo­lue­po­liit­tista laby­rint­tia jot­kut kut­su­vat nimellä “par­la­men­ta­rismi”. Tässä nimen­omai­sessa asiassa (pää­mi­nis­te­rin valinta) demo­kra­tia ja par­la­men­ta­rismi eivät nykyi­sen vaa­li­jär­jes­tel­män puit­teissa vali­tet­ta­vasti kohtaa.

Hyvin kysytty on puoliksi vastattu

sunnuntai, toukokuu 3rd, 2009

Aamu­lehti suo­ri­tutti Talous­tut­ki­muk­sella kyse­lyn siitä, miten suo­ma­lai­set suh­tau­tu­vat Mika Lin­ti­län (kesk.) Ylen rahoi­tusta käsi­tel­leen työ­ryh­män ide­aan ns. media-maksusta, joka kor­vaisi nykyi­sen tv -luvan.

Näi­hin Aamu­leh­den teet­tä­män tut­ki­muk­sen kal­tai­siin puhe­lin­ky­se­lyi­hin löy­tyy yleensä kysy­myk­siä vii­laa­malla se vas­taus, mikä halu­taan­kin. Tosin on myön­net­tävä, että tämä Lin­ti­län työ­ryh­män media­maksu -idea kuu­los­taa kovasti vesit­ty­neeltä kom­pro­mis­silta. Mutta sen uudel­leen­ni­meä­mi­nen Sanoma- ja Aamu­lehti -kon­ser­nin media­stra­te­gioissa Yle-veroksi (tai Yle -mak­suksi) on tar­koi­tus­ha­kui­suu­des­saan täy­sin alas­tonta media­val­lan­käyt­töä, jolla pyri­tään vai­kut­ta­maan suo­raan suo­ma­lais­ten aja­tuk­siin Ylen toi­min­nan kysee­na­lais­ta­mi­seksi. Niin pal­jon kor­jat­ta­vaa ja tehot­to­muutta, kuin Ylessä Jung­ne­rin mit­ta­van fitness-kuurin jäl­keen­kin on, se on kui­ten­kin olen­nai­nen osa suo­ma­lai­sita, kan­san kont­rol­lissa (edus­kun­nan väli­tyk­sellä, tosin) ole­vaa kau­pal­li­sesti riip­pu­ma­tonta tie­don­vä­li­tystä. Tätä ei pitäisi mis­sään vai­heessa unohtaa.

Niille, jotka mah­dol­li­sesti ihmet­te­le­vät sitä, miksi Mika Lin­ti­län työ­ryhmä ei ehdot­ta­nut Ylelle suo­raa bud­jet­ti­ra­hoi­tusta ker­rot­ta­koon seu­raava: Ylessä saa­te­taan olla sitä mieltä, että jos rahoi­tus tulisi bud­je­tista, niin kul­loin­kin val­las­sao­leva hal­li­tus­koa­li­tio voisi kiris­tää Yleä pai­not­ta­maan tie­do­tus­lin­jaansa omaksi eduk­seen. Kiris­tys olisi help­poa, koska Yen bud­jet­tio­suutta käsi­tel­täi­siin vuo­sit­tain bud­jet­ti­rii­hessä. Ylen näke­myk­sen mukaan talon pit­kän täh­täi­men toi­min­nal­li­nen kehit­tä­mi­nen saat­taisi kor­vau­tua kul­loin­kin val­las­sao­le­van hal­li­tus­ryh­mit­ty­män mie­li­ha­lu­jen arvai­lulla, ja itse­näi­nen kehi­tys­työ häi­riin­tyisi.
Kun tun­tee pit­kän suo­ma­lai­sen poliit­ti­sen lehmänkauppa-iltalypsy-pekkarointi-nysväys -perin­teen, niin tämän­kal­tai­sia pel­koja voi­daan pitää täy­sin aiheel­li­sina. Vali­tet­ta­vasti.

Ylen rahoi­tus on rat­kais­tava
tavalla, joka koh­te­lee suo­ma­lai­sia oikeu­den­mu­kai­sesti tulo­jen ja varal­li­suu­den mukaan ja toi­saalta mah­dol­lis­taa Ylen pit­kän täh­täi­men kehi­tys­työn, mikä ei saa olla riip­pu­vai­nen kul­loin­kin val­las­sao­le­vasta hal­li­tus­ryh­mit­ty­mästä.
Suo­messa on löy­detty rat­kai­suja vai­keam­piin­kin kysy­myk­siin, mik­sei muka tähän.