Ministereiden ylävitoset

kesäkuu 2nd, 2017

Sosiaali- ja ter­veys­mi­nis­te­riön joh­dolla teh­tävä valin­nan­va­paus­ko­keilu Keski-Uusimaalla käyn­nis­tyi. Kokeilu on kak­si­vai­hei­nen. Ensin kokeil­laan valit­se­mista perus­ter­vey­den­huol­lossa, jossa pal­ve­lun tuot­ta­jille mak­se­taan ns. kapi­taa­tio­kor­vaus (= osal­lis­tu­jien mää­rään perus­tuva kor­vaus). Sen jäl­keen kokeil­laan mal­lia, jossa raja­tulle koh­de­ryh­mälle anne­taan käyt­töön h-kohtainen budjetti.

Keski-Uusimaan kokeilu toteu­te­taan rii­su­tuilla perus­pal­ve­lu­va­li­koi­malla ja ajan­va­raus­kaan ei onnistu ver­kossa vaan pel­käs­tään puhe­lin­nu­me­rosta. Valin­nan ”vapaus” tar­koit­taa tässä kokei­lussa vapautta valita hoi­tava taho puo­leksi vuo­deksi ker­ral­laan. Var­si­nai­sessa Sote -uudis­tuk­sessa valin­nan vapautta saa nuo­laista vain vuo­den välein. Nämä aika­ra­jauk­set pal­jas­ta­vat­kin Sote -uudis­tuk­sessa mai­nos­te­tun ”vapau­den” todel­li­sen luon­teen. Oikea vapaus­han tar­koit­taisi sitä, että kan­sa­lai­nen voi halu­tes­saan kävellä yhtenä päi­vänä jul­ki­selle pal­ve­lun tuot­ta­jalle ja toi­sena päi­vänä yksi­tyi­selle. Tai päin­vas­toin. Maan hal­li­tuk­sen mark­ki­noi­man ”vapau­den” juoni onkin se, että uudis­tuk­sella tul­laan siir­tä­mään mer­kit­tävä osa suo­ma­lais­ten vero­ker­ty­mästä jul­ki­sista ter­vey­den­huol­lon orga­ni­saa­tioista yksi­tyi­sille koti- ja ulko­mai­sille ter­vey­sa­lan firmoille.

Hie­man perus­tie­toa nel­jän suu­rim­man Suo­messa ter­vey­sa­lalla toi­mi­van yhtiön taustoista:

Attendo, lii­ke­vaihto 1.075 milj €, pää­omis­taja on ruot­sa­lai­nen yksi­tyi­nen pää­oma­si­joi­tus­yh­tiö Nordst­jer­nan, joka on myös mänt­sä­lä­läi­sille tutun NCC -raken­nus­yh­tiön pääomistaja.

Mehi­läi­nen, lii­ke­vaihto 590 milj €, pää­omis­taja 3i, Lon­toon pörs­sissä notee­rattu pääomasijoitusyhtiö.

Ter­veys­talo, lii­ke­vaihto 547 milj €, pää­omis­taja poh­jois­mai­nen pää­oma­si­joi­tus­yh­tiö EQT VI, jota hal­lit­see län­si­naa­pu­ris­samme mm. Saab -autoja teh­tail­lut Wal­len­berg -suku.

Pih­la­ja­linna, lii­ke­vaihto 399 milj €, on näistä ainut koko­naan suo­ma­lai­sessa omis­tuk­sessa oleva yhtiö.

Suo­men ter­vey­den­hoi­to­me­not ovat tällä het­kellä noin 20 mil­jar­dia vuo­dessa. Jos ole­tamme yksi­tyi­sen fir­mo­jen nap­paa­van tuosta esim. 25%, puhu­taan 5 mil­jar­dista. Jos sit­ten ole­tamme lii­ke­voi­ton ole­van esim. vaa­ti­mat­to­mat 3% lii­ke­vaih­dosta, on mah­dol­lista jakaa omis­ta­jille osin­koina tuol­lai­set 150.000.000 € vuo­sit­tain. Suuri osa noista euroista kul­keu­tuu ulko­maille eikä edes välil­li­sesti hyö­dytä suo­ma­laista talouselämää.

Että täl­lai­nen uudis­tus. Lopuksi on kui­ten­kin sanot­tava, että ne suo­ma­lai­set sai­raan­hoi­ta­jat, lää­kä­rit, labo­ran­tit ja muut jotka yksi­tyi­sissä ter­veys­yri­tyk­sissä työ­tään teke­vät, teke­vät sitä samalla vas­tuun­tun­nolla, ammat­ti­tai­dolla ja empa­tialla kuin kaikki muut­kin alan ammat­ti­lai­set. Ei ole hei­dän vikansa, että kaksi suu­rinta hal­li­tus­puo­luet­tamme ovat kes­ke­nään teh­neet tämän his­to­rial­li­sen leh­män­kau­pan:
Sulle maa­kun­ta­hal­linto, mulle yksi­tyis­tetty ter­vey­den­hoito!
Ja ylä­vi­to­set päälle.

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS

Poliittista perhosvaikutusta

toukokuu 24th, 2017

Jos­kus sano­taan, että maa­ilma on pieni. Yleensä sil­loin, kun asiat tai ihmi­set kyt­key­ty­vät toi­siinsa yllät­tä­västi. Pre­si­den­tin vaa­lit 1968 osui­vat yksiin poliit­ti­sen kiin­nos­tuk­seni viriä­mi­sen kanssa. Myös tei­ni­liitto oli tuol­loin voi­mis­saan. Lukio­ajan poliit­ti­sista kes­kus­te­luista jäi mie­leeni se, että jos sil­loi­sen Kansallis-Osakepankin pää­joh­ta­jan, Matti Virk­kusen ase­mesta kan­natti pre­si­den­tiksi Urho Kek­kosta, pääsi ker­ralla tuke­vasti kom­mu­nis­tin kir­joi­hin. Sel­lai­nen oli poliit­ti­nen ilma­piiri Kuor­ta­neella 50 vuotta sit­ten. Tällä het­kellä Kes­kus­ta­puo­lu­eella on val­tuus­to­pai­koista puo­let ja Kokoo­muk­sella nel­jän­nes. Vasem­mis­to­puo­lueita val­tuus­tossa ei ole.

Läh­din kesällä 1972 armei­jasta pääs­tyäni moik­kaa­maan Tuk­hol­massa asu­via sisa­riani. Käynti kesti lopulta 5 vuotta. Tulin paluu­muut­ta­jana Hel­sin­kiin opis­ke­le­maan, tein musii­kin ope­tus­töitä ja radio­töitä Ylessä limit­täin, muu­tin Kera­valle ja sieltä sopi­van lii­ke­ti­lan perässä Mänt­sä­lään, missä edel­leen asun. Sain äänity­sa­lan yri­tyk­sel­leni toi­mek­sian­non muun­taa mag­neet­ti­nau­hoilla ollutta pai­kal­li­sen seu­ran äänima­te­ri­aa­lia digi­taa­li­seen muo­toon. En aluksi kiin­nit­tä­nyt huo­miota sisäl­töön, kat­se­lin vain mit­ta­reita. Jos­sa­kin vai­heessa havah­duin: Nau­hoilla muis­tel­tiin 1930 -luvun tapah­tu­mia. Yhdellä niistä kuvat­tiin yksi tuolle ajalle tyy­pil­li­nen vasem­mis­to­puo­lu­een edus­ta­jan kyy­di­tys. Kyy­di­tyk­sen mää­rän­pää oli ollut Kuortane.

Lukio­lai­sena alka­nut poliit­ti­nen kiin­nos­tuk­seni ei tois­tai­seksi ollut anta­nut aihetta liit­tyä mihin­kään puo­lu­ee­seen. Hei­nä­kuussa 2011 maa­il­maa kohah­dutti uuti­nen Nor­jasta: Pai­kal­li­nen seon­nut natsi tun­keu­tui sosia­li­de­mo­kraat­ti­sen puo­lu­een kesä­lei­rille ja ampui kuo­li­aaksi 69 lasta ja nuorta. Suun­nil­leen siltä sei­so­malta pää­tin liit­tyä puo­lu­ee­seen. Run­saan vuo­den kulut­tua pidet­tiin kun­ta­vaa­lit. Ryh­dyin ehdok­kaaksi ja tulin valituksi.

Mänt­sä­lässä työ­väen­liik­keen poru­koilla on tapana vap­puna kokoon­tua Ohko­lan enti­sen työ­väen­ta­lon ton­tille mak­ka­ra­tu­lille. Sen saman talon, jonka sei­niä isän­maal­li­set urhot tulit­ti­vat kivää­reillä lau­an­taina 27. hel­mi­kuuta 1932 kes­ken Mikko Eric­hin puheen. Val­taosa näistä kivää­ri­mie­histä oli tul­lut Mänt­sä­lään kapi­noi­maan Lapuan liik­keen innoittamina.

Lapua on Kuor­ta­neen poh­joi­nen rajanaapuri.

Kevään 2017 kun­ta­vaa­leissa sain toi­mia Mänt­sä­län dema­rei­den vaa­li­pääl­lik­könä. Onnis­tuimme lisää­mään Sdp:n äänimää­rää pari pro­sent­tia, millä saimme val­tuus­toon yhden lisä­pai­kan. Kun Kokoo­mus samalla menetti 2 paik­kaa, kävi niin, että Kes­kusta ja Kokoo­mus­puo­lue menet­ti­vät vuo­desta 1948 hal­lit­se­mansa yhtei­sen yksin­ker­tai­sen enemmistön.

Per­hos­vai­ku­tusta tai ei, mer­kil­li­sellä tavalla asiat jos­kus näyt­tä­vät kyt­key­ty­vän toisiinsa.

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS

Uutta kehiin - vanhat kaatikselle!

huhtikuu 4th, 2017

Jos­kus taval­li­nen val­tuu­tettu jou­tuu häm­mäs­tyk­sen val­taan tör­mä­tes­sään mie­les­tään ilmi­sel­vään talon­poi­kais­jär­jen pois­sao­loon suunnittelutyössä.

Mänt­sä­lässä suun­ni­tel­laan päi­vä­koti Aman­dan perus­kor­jausta ja laa­jen­nusta. On kes­kus­teltu siitä, tuli­siko urak­kaan sisäl­lyt­tää valmistus- vai pal­ve­lu­keit­tiö. Ensin­mai­ni­tussa voi­daan tehdä ruo­kaa, jäl­kim­mäi­sessä vain läm­mit­tää ja jakaa.

Sit­ten joku muis­taa, että nyky­ään­hän siellä on val­mis­tus­keit­tiö. Sit­ten joku kysyy viat­to­masti, että eikös se voi­taisi sit­ten säi­lyt­tää, kun on jo val­miina ole­massa. Ei tar­vit­sisi hei­ken­tää pal­ve­lua eikä inves­toida uusiin laitteisiin!

Täl­lai­nen yllät­tävä vaih­toehto ei ihan itses­tään näytä nouse­van nyky­suun­nit­te­li­joi­den mieleen.

”Säi­lyt­tääkö?”

”Siis se vanhako?”

”Mie­len­kiin­toi­nen aja­tus, pitääpä miettiä…”

Ilmei­sesti löy­tyisi heti kon­sultti tai pari­kin, jotka las­ki­si­vat van­han säi­lyt­tä­mi­sen tule­van monin­ker­tai­sesti kal­liim­maksi, kun uuden teke­mi­nen. He ovat siinä tai­ta­via. Ei muuta kun vanha kaa­to­pai­kalle ja uutta kehiin, tulee halvemmaksi… .

Jäämme odot­ta­maan, mil­lai­nen rat­kaisu Aman­dan keit­ti­öön tul­laan löytämään.

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS

Status Quo on hyvä bändi!

maaliskuu 30th, 2017

Tulossa on lyhyen polii­tik­kou­rani eri­koi­sim­mat vaa­lit: Suu­rin kun­ta­lais­ten arkeen vai­kut­tava sosiaali- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen uudis­ta­mi­nen on tar­koi­tus toteu­tua tule­van val­tuus­to­kau­den aikana, mutta asiaa ei rat­kaista kun­nissa vaan edus­kun­nassa.
Mänt­sä­län kunta antoi mui­den tapaan juuri lausun­tonsa kaa­vail­tuun uudis­tuk­seen. Se oli mui­den kun­tien tapaan kriit­ti­nen. Hal­li­tuk­sen kaa­vai­le­mien sääs­tö­jen syn­ty­mi­seen ei uskota, val­mis­telu on pahasti vai­heessa ja ns. valin­nan­va­pau­desta uhkaa tulla pelkkä val­tava tulon­siirto veron­mak­sa­jilta yksi­tyi­selle ter­veys­bis­nek­selle. Kokoo­mus pitää Kes­kus­ta­puo­luetta hal­li­tuk­sessa pant­ti­van­ki­naan: Ellemme saa halua­mamme kal­taista valin­nan­va­pautta, vesit­tyy koko uudis­tus. Tätä­hän ei tie­ten­kään sanota ääneen. Ei tar­vitse. Uudis­tuk­sen on tar­koi­tus astua voi­maan 1.1.2019. Siitä run­saan 3 kk:n kulut­tua on edus­kun­ta­vaa­lit. Jos rat­kaisu siir­tyisi nii­den yli, ei kukaan tiedä mitä uudis­tuk­selle tapahtuisi.

Kes­kusta on han­ka­lassa tilan­teessa. Sen pit­kään haa­vei­lema maa­kun­ta­hal­linto voisi toteu­tua tässä yhtey­dessä. Uudis­tuk­sen tälle osalle ymmär­rystä löy­tyy myös oppo­si­tio­puo­lueista, tosin hie­man pie­nem­mällä maa­kun­tien mää­rällä. Näh­tä­väksi jää, riit­tääkö pää­mi­nis­te­ri­puo­lu­eella roh­keutta ottaa ohjat käsiinsä myös valin­nan­va­pau­den suh­teen, ja pakot­taa Kokoo­mus luo­pu­maan hal­li­tusyh­teis­työnsä ehdoiksi aset­ta­mis­taan jär­jet­tö­myyk­sistä. Niistä suu­rin on se, että kun­tien ja kun­tayh­ty­mien ei sal­lit­taisi toi­mia ter­veys­pal­ve­lu­jen tuot­ta­jina. Se kun saat­taisi ikä­västi pie­nen­tää yksi­tyi­sen puo­len siivua.

Pian päät­tyvä ensim­mäi­nen val­tuus­to­kau­teni Mänt­sä­lässä on todis­ta­nut aina­kin sen, että kyllä kun­ta­po­li­tii­kassa ideo­lo­giaa on! Nopealla kat­sauk­sella löy­tyi aina­kin 3 äänes­tystä, joissa vas­tak­kain on pie­nin vari­aa­tioin ollut Kepu/Kokoomus vas­taan muut. Niistä kaksi oli talou­del­li­sesti erit­täin merkittäviä.

1. Vesi­lai­tok­sen yhtiöit­tä­mi­nen ja myynti perus­te­tulle kun­tayh­tiölle yhdessä säh­köyh­tiön kanssa äänes­tet­tiin läpi puh­taasti Kes­kus­tan ja Kokoo­muk­sen voi­min. Pää­tök­sen seu­rauk­sia on jo nähty ja tul­laan näke­mään lisää säh­kön siir­to­hin­to­jen ja vesi­mak­su­jen hinnoissa.

2. Rii­hen­mäen ja Hyö­kän­num­men kou­lu­jen kiin­teis­tö­hoi­don ulkois­ta­mi­nen ruot­sa­lai­selle NCC:lle oli nii­ni­kään puh­taasti Kes­kus­tan ja Kokoo­muk­sen läpi äänes­tämä pää­tös. Se tulee mak­sa­maan kun­ta­lai­sille vuo­teen 2035 men­nessä noin 70 mil­joo­naa euroa.

3. Vai­ku­tuk­sil­taan pie­nempi, mutta ideo­lo­gi­sesti mer­kit­tävä Kepu/Kok -akse­lin aikaan­saan­nos oli 25.4.2016 tehty pää­tös rajoit­taa sub­jek­tii­vista päivähoito-oikeutta. Tämän pää­tök­sen ideo­lo­gista luon­netta koros­taa se, että sillä ei edes saa­vu­tettu mitään sääs­töjä. Halut­tiin­pa­han vain osoit­taa kaa­pin paik­kaa päi­vä­hoi­don laa­tua perin­tei­sesti arvos­ta­valle vasemmistolle.

Kes­kus­talla ja Kokoo­muk­sella on Mänt­sä­lässä yhdessä ollut val­tuus­tossa yksin­ker­tai­nen enem­mistö vuo­desta 1948 alkaen. Ei siis ole ihme, että val­lan­käyt­töön on ehditty tot­tua.

Mänt­sä­län Sdp:n tavoite
vuo­den 2017 kun­ta­vaa­leissa on rik­koa tämä yli puoli vuo­si­sa­taa val­lin­nut Sta­tus Quo.

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS

Uhkapeliä suomalaisten verorahoilla

maaliskuu 17th, 2017

Suo­messa odo­te­taan pm Juha Sipi­län (Kepu) hal­li­tuk­sen mul­lis­ta­vaa Sote -uudis­tusta epä­to­del­li­sissa tun­nel­missa. Kai­ken pitäisi muut­tua perus­teel­li­sesti 1.1.2019. Sel­vi­tyk­siä on tehty ja lausun­toja annettu rek­ka­las­teit­tain. Kokouk­sissa on tuh­lattu hen­ki­lö­työ­vuo­sia niin pal­jon, että sillä rahalla olisi var­masti raken­nettu hyvin varus­tettu sai­raala. Hal­li­tus­puo­lueista Kokoo­mus näki Soten var­jolla tilai­suu­den edis­tää isolla loi­kalla ter­vey­den­hoi­don yksi­tyis­tä­mistä ja Kes­kus­ta­puo­lu­een laa­riin tipah­taisi kauan tavoi­teltu maakuntahallinto.

Hal­li­tuk­sella on tun­ne­tusti ollut nuiva suh­tau­tu­mi­nen asian­tun­ti­joi­den käyt­töön. Pää­mi­nis­te­rin jul­ki­sia puheita ”kai­ken maa­il­man dosen­teista” voi­daan sivis­tys­val­tiossa pitää vähin­tään har­kit­se­mat­to­mina. Vain pari viik­koa sit­ten 27.2.2017 viisi alan pro­fes­so­ria, Heikki Hii­lamo, Jussi Hut­tu­nen, Martti Keko­mäki, Anneli Poh­jola ja Anneli Ant­to­nen ovat uskal­tau­tu­neet jul­ki­suu­teen ja arvos­te­le­vat uudis­tusta kovin sanoin http://yle.fi/uutiset/3-9477663

Heistä prof. Hut­tu­nen toteaa, ettei yksi­kään uudis­tuk­sen nel­jästä kes­kei­sestä tavoit­teesta (perus­ter­vey­den­huol­lon ja sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen vah­vis­ta­mi­nen, näi­den yhteis­työn kehit­tä­mi­nen, eriar­voi­suu­den vähen­tä­mi­nen eikä kus­tan­nus­ten hil­lit­se­mi­nen) näytä onnis­tu­van.
Nämä viisi pro­fes­so­ria ehdot­ta­vat vähin­tään kah­den vuo­den lykkäystä.

Nyt hal­lin­to­tie­teen pro­fes­sori Jari Sten­vall Tam­pe­reen yli­opis­tosta vaa­tii toteu­tuk­selle lisä­ai­kaa, koska lausun­to­kier­rok­sella ole­van laki­luon­nok­sen liit­teenä on puut­teel­li­set vai­ku­tusar­vioin­nit http://yle.fi/uutiset/3-9511997
Näin Sten­vall: “Minusta lausun­to­kier­ros olisi tar­koi­tuk­sen­mu­kaista pysäyt­tää, koska muu­ten lausun­no­nan­ta­jat jou­tu­vat anta­maan lausun­tonsa asi­aan, joka ei toteudu vaan asi­aan joka muuttuu.”

Mutta miksi Sipilä kuun­te­lisi pro­fes­so­reita? Kotona Kem­pe­leellä auto­tal­lis­saan häkä­pont­töjä ja kak­ka­roita suun­ni­tel­lut insi­nööri kyllä tie­tää ilman kai­ken maa­il­man lisens­se­jä­kin, miten val­ta­kun­nan sosiaali- ja ter­vey­den­huolto par­hai­ten jär­jes­te­tään: Perus­ta­malla maa­kun­ta­hal­linto!
Tietenkin!

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS

Tummaihoinen afroälykkö vs. valkoihoinen jenkkityperys

lokakuu 26th, 2016

USA:n pre­si­dentti Barack Obama on edel­tä­jis­tään poi­ke­ten otta­nut aktii­vi­sesti kan­taa meneil­lään ole­van vaa­li­kam­pan­jan ehdok­kai­den puhei­siin. Osaksi voi olla kyse siitä, että hän haluaa edis­tää oman puo­lu­eensa ehdok­kaan menes­ty­mistä vaa­lissa. Pääl­lim­mäi­seksi vai­ku­tel­maksi Oba­man Trumph’iin liit­ty­vissä kom­men­teissa jää kui­ten­kin tunne, että pre­si­den­tille tuot­taa vai­keuk­sia olla kom­men­toi­matta republi­kaa­nieh­dok­kaan yhä jär­jet­tö­mäm­miksi muut­tu­via väitteitä.

USA:n val­ta­po­li­tii­kassa ollaan täy­sin uuden tilan­teen edessä kun tum­mai­hoi­nen, afroa­me­rik­ka­lai­set juu­ret omaava sivis­ty­nyt älykkö kom­men­toi maan rakoon perin­tei­sellä jenk­ki­tyy­lillä esiin­ty­vän val­koi­hoi­sen, suku­juu­ril­taan irlan­ti­lai­sen populistin.

Eili­sessä uutis­pät­kässä Oba­malta kysyt­tiin Clin­to­nin ja Trump­hin väit­te­lyi­hin liit­tyen, että nau­raako hän kos­kaan niitä kuunnellessaan.

“Most of the time” oli vastaus.

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS

Lapsisotilaat USA:n armeijan halpatyövoimana

lokakuu 14th, 2016

Yle1 esitti eilen 13.10 doku­men­tin “Lap­si­so­ti­lai­den uusi sota”. Vaikka olen super­val­to­jen toi­min­taa seu­ra­tes­sani tul­lut melko kyy­ni­seksi, onnis­tui ohjelma silti jär­kyt­tä­mään. Se käsit­teli USA:n lisään­ty­vää yksi­tyi­sar­mei­joi­den käyt­töä rajo­jensa ulko­puo­li­sissa konflik­teissa. Jois­sa­kin tapauk­sissa liit­to­val­tion oma armeija saat­taa edus­taa vai vii­des­osaa koko käy­tössä ole­van mie­his­tön mää­rästä. Loput on rek­ry­toitu sieltä, mistä  edul­li­sim­min on saatu. Afri­kan “aikuis­tu­neet” lap­si­so­ti­laat ovat tässä poru­kassa yliedustettuina.

Tilan­tee­seen on pää­dytty raa­dol­li­sista syistä: USA:n kan­sa­lai­set ovat kyl­läs­ty­neet poi­kiensa ja tyt­tö­jensä jat­ku­vaan uhraa­mi­seen maan rajo­jen ulko­puo­li­sissa sodissa. Poli­tii­kan ja talou­den yhteen kas­va­nut talous­e­liitti on palkka-armeijan avulla kek­si­nyt kei­non kier­tää tämä sisä­po­liit­ti­nen ongelma. Toi­min­nan kus­tan­nuk­set liit­to­val­tiolle ovat tie­ten­kin jär­jet­tö­mät, mutta sillä oste­taan äänes­tä­jien tyytyväisyys.

Ohjel­man pal­jas­tuk­set nos­ti­vat käsi­tyk­seni USA:n jo ennes­tään mel­koi­sesta kak­si­nais­mo­raa­lin sal­li­vuu­desta aivan uusiin sfää­rei­hin. Maa joka vasta nykyi­sen pre­si­den­tin aikana sai aikaan ylei­sen sai­raus­va­kuu­tuk­sen ja jonka joh­ta­vat polii­ti­kot pitä­vät tapa­naan lopet­taa puheensa “God bless you” -rukouk­siin, käyt­tää sie­kai­le­matta hyväk­seen kehi­tys­mai­den enti­siä lap­si­so­ti­laita oman sota­teol­li­suu­tensa ansain­ta­lo­gii­kan ja maa­il­man­po­liit­tis­ten val­ta­pyy­tei­densä välineinä.

Glo­baa­lissa mediassa USA:lla on ollut maa-, ilma- ja meri­her­ruus jo vuo­si­kym­me­niä. Samaan aikaan kun USA;n poliit­ti­nen johto on jee­sus­tel­lut Venä­jän ja Puti­nin toi­mia Kri­millä, Itä-Ukrainassa ja Syy­riassa, maa on kulis­sien takana syyl­lis­ty­nyt moraa­li­sesti ala-arvoiseen toimintaan.

Venä­jän jul­kean avoin bar­ba­rismi ja USA:n huip­puunsa viri­tetty kak­si­nais­mo­ra­lismi ovat lopulta vain tois­tensa kään­tei­siä pei­li­ku­via.
Rahasta ja val­lasta on kysy­mys.  Ja vain siitä.

Jär­kyt­tä­vän doku­men­tin voit kat­soa tästä: http://areena.yle.fi/1-3425449

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS

Motiivi, tilaisuus ja murha-ase

heinäkuu 23rd, 2016

Kuu­lemme nyky­ään päi­vit­täin uuti­sia, joissa yksi ihmi­nen eri kei­noilla yrit­tää ottaa hen­giltä itsel­leen täy­sin tun­te­mat­to­mia laji­to­ve­rei­taan. Perin­tei­sissä polii­si­työssä mur­ha­tut­ki­mus perus­tuu kol­meen seik­kaan: motiivi, murha-ase ja tilai­suus tekoon.

Motiivi ter­ro­ri­teoille ei sel­viä taval­li­sen rikos­tut­kin­nan kei­noin. Vain yhteis­kun­tap­sy­ko­lo­git osaa­vat sel­vit­tää, mitkä olo­suh­teet mah­dol­lis­ta­vat kehi­tys­ku­lun syli­vau­vasta ter­ro­ris­tiksi.  Siis ne par­ja­tut “kai­ken­maa­il­man dosentit…”.

Vaikka  Euroo­passa ase­kont­rolli on tiu­kem­paa kuin vil­lissä län­nessä, on murha-aseita tar­jolla sekä talous- että rau­ta­kau­poissa. Tai auto­kau­poissa.
Vapaassa yhteis­kun­nassa tilai­suuk­sia tekoi­hin on aina tarjolla.

Joh­to­pää­tös on siis se, että vain motii­viin vai­kut­ta­malla voi­daan saada pysy­viä tulok­sia. Tämä tut­kin­ta­linja on ainoa mah­dol­li­nen, mikäli emme halua orwel­li­laista yhteis­kun­taa, missä val­von­ta­tek­nii­kan sekä asei­den avulla val­vomme toi­nen toisiamme.

Motii­viin vai­kut­ta­mi­sesta on jopa todis­tusai­neis­toa Tans­kasta, missä Isik­seen rek­ry­toi­tu­neita tai sitä aiko­neita kyet­tiin kun­tout­ta­maan yhteis­kun­taan.
http://www.npr.org/sections/health-shots/2016/07/15/485900076/how-a-danish-town-helped-young-muslims-turn-away-from-isis?utm_source=facebook.com&utm_medium=social&utm_campaign=npr&utm_term=nprnews&utm_content=20160715

Onko meillä malt­tia tähän?
Jota­kin pelot­ta­valla tavalla tut­tua on tavassa, millä aikamme puti­nit, erdo­ga­nit, trump­hit ja lepe­nit tar­joa­vat moni­mut­kai­siin ongel­miin yksin­ker­tai­sia vas­tauk­sia. Niitä tar­jo­taan myös Suo­messa.
Pelko on juuri se, minkä syn­nyt­tä­mi­seen ter­ro­rismi täh­tää. Jos sen edessä antau­dumme, luo­vumme vähi­tel­len yhdestä elä­män tär­keim­mistä asioista: Luot­ta­muk­sesta kanssaihmisiimme!

Sii­hen meillä ei ole varaa.

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS

Veronmaksajat taas pankkeja pääomittamaan?

heinäkuu 11th, 2016

Euroo­pan nel­jän­neksi suu­rim­man Deutsche Bank’in pää­e­ko­no­mis­tin, Folkerts-Landaun mukaan Euroo­pan pan­kit tar­vit­se­vat nopeasti 150 mil­jar­din hätä­ra­hoi­tuk­sen.
Saman kave­rin mukaan eri­tyi­sesti Ita­lian koh­dalla “EU:n pank­kiu­nio­nin sään­nöt pitäisi tois­tai­seksi unoh­taa” ja pää­omit­taa pan­kit veron­mak­sa­jien rahoilla.

Kuu­los­taa tutulta. EU on tähän­kin saakka ollut eri­tyi­sen hyvä unoh­ta­maan omat sääntönsä.

Tuli­siko nyt kui­ten­kin ottaa mal­lia Islan­nin tavasta hoi­taa oma pank­ki­krii­sinsä?
Jos pankki on sös­si­nyt lai­noi­tuk­sensa, mak­sa­koot omis­ta­jat tap­piot ja jäte­tään veron­mak­sa­jat rauhaan.

Rupu­pank­keja pys­tyssä pitä­nei­den EU-kansalaisten tuli­si­kin kokoon­tua EKP:n edus­talle Frank­fur­tiin teke­mään Islan­nin jal­ka­pal­lo­fa­nien esi­mer­kin mukai­sia Vii­kin­ki­ter­veh­dyk­siä: Me emme enää maksa!

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS

Ei tehdä uhreista syyllisiä!

huhtikuu 24th, 2016

Mänt­sä­lässä on sekä pai­kal­lis­leh­dessä että verk­ko­kes­kus­te­luissa ollut useita hyviä poh­din­toja liit­tyen val­tuus­tossa 25.4 teh­tä­vään pää­tök­seen tur­va­pai­kan saa­nei­den pako­lais­ten sijoit­ta­mi­sesta Mäntsälään.

Kes­kus­te­luissa on usein esiin­ty­nyt kysy­myk­siä syyl­li­syy­destä ja vas­tuusta.
Kenen syy pako­lai­suus on? Kenelle kuu­luu vas­tuu?
Missä mää­rin vas­tuu kuu­luu suo­ma­lai­sille ja nyt mäntsäläläisille?Hyviä kysy­myk­siä, joista vain osaan on vas­taus. Kan­sain­vä­listä poli­tiik­kaa seu­ran­neet tie­tä­vät kyllä syyt.

USA kävi sekoit­ta­massa 2003 Ira­kin, jossa piti olla jouk­ko­tu­hoa­seita. Ei ollut, mutta maa saa­tiin sekai­sin.
Euroo­pan Nato -mai­den joh­ta­man Libyan sodan (2011) ja sen joh­ta­jan Muam­mar Gadaf­fin eli­mi­noin­nin jäl­keen maa jätet­tiin ros­vo­jouk­ko­jen ja klaa­nien armoille.
Samoi­hin aikoi­hin alkoi edel­leen jat­kuva sota Syy­riassa, minne myös Venä­jän Putin kävi pudot­te­le­massa pom­me­jaan.

Nämä kolme krii­siä
ovat syy nykyi­seen poh­joi­safrik­ka­lai­seen pako­lais­vir­taan.
Ketkä sit­ten ovat syyl­li­siä? Ketkä ovat vas­tuussa?
Miten tahansa kysy­mystä kään­nel­lään, niin yksi on var­maa: Pakoon läh­te­vät ovat syyl­li­siä yhtä vähän kuin tsu­na­mien tai ydin­voi­ma­ka­ta­stro­fien uhrit ovat!
Soti­las­liit­to­jen ja hyök­käys­so­taa käy­vien val­tioi­den joh­ta­jat puo­les­taan eivät ikinä myönnä vas­tuu­taan saati syyllisyyttään.

Kaik­kein vähi­ten kysy­mys syyl­li­syy­destä tai vas­tuusta askar­rut­taa hen­kensä kau­palla pake­ne­via äitejä ja hei­dän lap­si­aan. On vain pääs­tävä pois!
Pois jon­ne­kin, missä kodit eivät räjäh­tele, pom­mit silvo, eivätkä ase­mie­het vaani.
Pako­lai­sia on maa­il­massa noin 15 mil­joo­naa. Mänt­sälä kes­kus­te­lee tässä vai­heessa 49 pako­lai­sen kotouttamisesta.

Pientä suh­teel­li­suu­den tajua tulisi nyt soveltaa.

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS