Johan on markkinat!

Suo­messa on sään­nöl­li­sesti totuttu kuu­le­maan poli­tii­kan oikealta lai­dalta tuoh­tu­nutta vakuut­te­lua siitä, ettei val­tion pidä puut­tua mark­ki­noi­den toi­min­taan.  Että kyllä ne rat­kai­se­vat ongel­mat itsek­seen, kun­han nii­den vaan anne­taan toimia.Käytäntö on kerta toi­sensa jäl­keen osoit­ta­nut, että jos mark­ki­noi­den anne­taan toi­mia rajoi­tuk­setta, ajau­du­taan sään­nöl­li­sesti pattitilanteisiin.Tämä joh­tuu yri­tys­toi­min­nan lähes geneet­ti­sestä ja kei­noja kaih­ta­mat­to­masta pyr­ki­myk­sestä kohti markkinajohtajuutta.

Maa­ta­lous­e­lin­kei­nossa ollaan nyt pattitilanteessa.Tällä het­kellä maan­vil­je­li­jälle mak­se­taan ruis­ki­losta 1,9 sent­tiä. Pie­nim­mällä Suo­messa käy­tössä ole­valla 5 sen­tin koli­kolla siis saisi ruista 2,6 kg. Lei­puri saisi vas­taa­vasta jau­ho­mää­rästä lei­vot­tua noin 8 täys­ru­kiista rei­kä­lei­pää. Ja teol­li­suus siis mak­saa tuon lei­pä­pi­non tär­keim­mästä raaka-aineesta vil­je­li­jälle 5 senttiä.

Jos elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­delta tai kau­palta itsel­tään kysy­tään, että käyt­tääkö se elin­tar­vi­ke­kau­passa ase­maansa hyväk­seen tuot­ta­ja­hin­to­jen mää­rit­te­lyssä, vas­ta­taan kuo­rossa että ”ei suin­kaan”. Syyt­tävä sormi osoit­taa elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­teen, kul­je­tus­ket­juun, ammat­ti­liit­toi­hin ja lopulta verotukseen.

Itse itse­ään sää­te­le­viä mark­ki­noita ylis­tä­vät mark­ki­na­li­be­ra­lis­tit voi­si­vat siis lopul­ta­kin pitää lei­pä­lä­pensä kiinni ja myön­tää, että totta se on, mark­ki­nat tar­vit­se­vat sään­te­lyä. Ellei yhteis­kunta mark­ki­noita pai­menna, aje­leh­di­taan krii­sistä toiseen.

Uusia­kin tuu­lia kau­pan pii­ristä voi havaita. Vii­mei­sin tulo­kas, sak­sa­lai­nen Lidl -ketju häm­mäs­tytti äsket­täin ilmoit­ta­malla mak­sa­vansa hen­ki­lös­töl­leen rei­lusti alan kes­kiar­voa kor­keam­pia palk­koja.
Lähempi tar­kas­telu osoit­taa, että Suo­messa sekä teol­li­suu­dessa että kau­passa sää­de­tyt mini­mi­pal­kat muut­tu­vat mak­si­mi­pal­koiksi ennen­kuin muste sopi­mus­pa­pe­reissa on kui­vu­nut.  Ja niistä kauppa ja teol­li­suus sit­ten kyn­sin ham­pain koet­taa pitää kiinni.

”Työ­mies on palk­kansa ansain­nut”. Tämä pätee sekä maa­ta­lou­teen, elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­teen että kauppaan.

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS
Kategoriat: Kotimaa | Jätä kommentti

Trumpista tuli rampa ankka

Hel­sin­gin hen­gessä Kuva: Dave Gran­lund / politicalcartoons.com

Pre­si­dentti Donald Trum­pin esiin­ty­mi­nen Hel­sin­gin tie­do­tus­ti­lai­suu­dessa 16.7 aloitti hänen läh­tö­las­ken­tansa. Mikäli hänen sal­li­taan jat­kaa, on hän lop­pu­kau­tensa ns. ”rampa ankka”.

Yhdys­val­to­jen puo­lus­tus­dokt­riini on toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen läh­te­nyt siitä, että sen pää­vi­hol­li­nen on Neu­vos­to­liitto, nyt­tem­min Venäjä.
Nyt pre­si­dentti Trump tuli koko maa­il­man sil­mien edessä pal­jas­ta­neeksi täy­del­li­sen osaa­mat­to­muu­tensa ja antoi Venä­jän poliit­ti­sen pro­pa­gan­da­ko­neis­ton jalos­ta­man Puti­nin pyö­rit­tää itse­ään mie­lin mää­rin.
Trump ei enää tien­nyt missä on itä ja missä länsi.

Näin pal­jon siis tar­vit­tiin, että Trum­pin vah­vim­man­kin tuki­jan, media­talo Fox News’in pokka petti ja tämä pre­si­dent­tiä vaa­li­kam­pan­jan alusta saakka avoi­mesti tuke­nut kon­ser­va­tii­vi­nen TV -yhtiö kään­tyi häntä vas­taan - aina­kin hetkellisesti.

Trum­pin tari­nasta on län­si­mai­sella demo­kra­tialla kosolti opittavaa.

* Mil­lai­sia joh­ta­jia pit­källe pola­ri­soi­tu­nut kak­si­puo­lue­jär­jes­telmä saat­taa tuottaa?

* Miten hel­posti kansa nykyi­sessä mediaym­pä­ris­tössä saa­daan usko­maan lähes mitä vaan. Ongelma on tuttu maissa, joissa popu­lis­ti­set puo­lu­eet häm­men­tä­vät. Oma popu­lis­timme, ulko­mi­nis­teri Soini kehui Trum­pin vaa­li­va­koi­luun liit­ty­viä kysy­myk­siä puut­tu­vasta ser­ve­ristä ”hyväksi upo­tuk­seksi”. Näin siitä huo­li­matta, että Trump valeh­teli ja jäi siitä tuo­reel­taan kiinni, sillä mikään ser­veri ei ”puutu” eikä ole kateissa. 

* Mitä tapah­tuu, kun poli­tii­kan sal­li­taan koko­naan muut­tua media­mark­ki­nan sisältömateriaaliksi?

Hel­sin­gissä näh­dyn lisäksi Trum­pin virka-aikaiset puheet maassa tapah­tu­neista kou­luam­pu­mi­sista ja oikei­so­ra­di­ka­lis­mista sekä hänen sovi­nis­minsa on jo nyt syn­nyt­tä­nyt maassa poliit­ti­sen kehi­tyk­sen, joka tulee näky­mään mar­ras­kuun kongres­si­vaa­leissa.
Vii­meis­tään nii­den jäl­keen myös republi­kaa­nien kes­kuu­dessa tul­laan teke­mään johtopäätöksiä.

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS
Kategoriat: Ulkomaat | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Eurooppaa koetellaan

First publis­hed in Le Temps, Switzer­land, Novem­ber 15, 2016 | By Chappatte

EU’n yhtenä tavoit­teena ollut euroop­pa­lai­sen iden­ti­tee­tin raken­ta­mi­nen on juuri nyt yhdessä his­to­riansa kovim­massa tes­tissä. Yhte­näi­syyttä naker­re­taan kah­desta suun­nasta. Idässä Vla­di­mir Putin kyl­vää tark­kaan orga­ni­soi­dulla hybri­di­so­dalla epä­so­pua unio­ni­val­tioi­den välille. Län­nessä Donald Trump möläyt­te­lee nato­sam­ma­koi­taan, arvos­te­lee EU-valtioiden joh­ta­jia ja häm­men­tää brit­tejä Brexitissä.

Samaan aikaan EU’n sisällä osin hal­lit­se­ma­ton maa­han­muutto vah­vis­taa jäsen­mai­den popu­lis­ti­puo­luei­den kan­na­tusta vai­keut­taen kan­sal­lista pää­tök­sen­te­koa.
Nämä asiat yhdessä ovat saat­ta­massa Euroo­pan Unio­nia sen pahim­paan krii­siinsä sit­ten Kreikka -kata­stro­fin.
Tässä tilan­teessa tul­laan mit­taa­maan mil­lai­sista ainek­sista euroop­pa­lai­nen joh­ta­juus on tehty. Löy­tyykö EU’n komis­siosta ja par­la­men­tista riit­tä­västi yhtei­sen edun ymmär­rystä ja kyl­mä­päistä har­kin­taa löy­tää oikeat kart­ta­mer­kit? 

Mitä maa­ha­muut­toon tulee, niin löy­sät puheet Väli­me­ren ete­lä­ran­ni­kolle pys­ty­tet­tä­vistä vas­taan­ot­to­kes­kuk­sista eivät vakuuta. Tehok­kaam­mat kei­not löy­tä­vät raja­val­von­nasta.
Ja puo­lus­tuk­seen on löy­dyt­tävä yhtei­nen tah­to­tila tavoit­tei­den mää­rit­te­le­mi­seksi.
EU’n perus­so­pi­muk­sen rajoja kan­sal­li­sessa lain­sää­dän­nös­sään koet­te­le­vat jäsen­val­tiot on saa­tava ruo­tuun. Raha­ha­no­jen sul­ke­mi­nen änky­röiltä on tähän teho­kas keino.

Olisi kiin­nos­ta­vaa tie­tää, miten omat mep­pimme näitä kysy­myk­siä lähestyvät?

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS
Kategoriat: EU | Jätä kommentti

Italialaista sukeltamista

Irwin Good­man lau­loi aikoi­naan ita­lia­lai­sesta char­möö­ristä joten­kin näin:
”Marcello Maga­roni, huip­pu­tai­taja tan­gon tart­tu­van.
Marcello Maga­roni, ja omis­taja sääs­tö­ti­lin karttuvan…”

Ita­lia­lai­silla on myös yli­voi­mai­nen, vaik­ka­kin epä­vi­ral­li­nen piik­ki­paikka jal­ka­pal­lo­ken­tillä toteu­tet­tu­jen, kaik­kein mes­ta­ril­li­sim­pien sukel­lus­ten toteuttajina.

Maan ex-pääministeri, nyky­ään jo vaha­nu­keksi “kau­neuso­pe­roitu” Sil­vio Ber­lusconi tuli tun­ne­tuksi lausah­duk­ses­taan ”vain tyh­mät mak­sa­vat veroja”.
Sil­vio ei kan­nat­ta­jiensa har­miksi enää pääse minis­te­riksi, koska jou­tui lusi­maan lin­na­tuo­mion lahjonnasta.

EU:n alkuai­koina ita­lia­lai­set tuli­vat tun­ne­tuiksi nos­ta­malla EU-tukia val­ta­teistä ja sil­loista, joita ei mil­loin­kaan raken­nettu - paitsi pape­rilla. Myös vii­nin­vil­je­ly­tu­kiai­sia mak­set­tiin lukui­sille kal­lio­rin­teille, joilla ei vuo­si­kym­me­niin ollut kas­va­nut mitään vihreää.

Äsket­täin maassa oli vaa­lit. Hal­li­tusta on ollut vai­kea kasata, koska omien int­res­sien hoi­ta­mi­sen lisäksi tulisi hoi­taa hie­man val­tion­kin asioita. Mutta teema uudelle hal­li­tuk­selle on kek­sitty:
Uuden Giuseppe Con­tin joh­ta­man joh­ta­man popu­lis­ti­hal­li­tuk­sen odo­te­taan ”muut­ta­van maan poli­tii­kan ja PITÄVÄN PUOLIA EU:TA VASTAAN”!

...nyt sat­tui...

 

Siis sitä samaa EU:ta vas­taan, jolta hui­jat­tuja avus­tuk­sia vas­taa­not­ta­malla ja omaa talou­den kehit­tä­mis­tään lai­min­lyö­mällä maa onnis­tui kerää­mään itsel­leen eni­ten vel­kaa heti Krei­kan jälkeen.

Ita­lia­laista sukel­ta­mista ei siis har­joi­teta ainoas­taan fudiskentillä.

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS
Kategoriat: EU | Jätä kommentti

Uutismedia politiikan tekijänä

Antti Rinne (Sdp) jul­kisti vap­puna esi­tyk­sen pie­nim­pien alle 1400€/kk eläk­kei­den korot­ta­mi­sesta sata­sella muu­ta­man vuo­den kuluessa. Mediassa on ollut useita jut­tuja, joissa elä­ke­läi­set ker­to­vat jou­tu­vansa valit­se­maan ruoan ja lääk­kei­den osta­mi­sen välillä.
Rahat koro­tuk­seen Rinne löy­täisi laa­jasta vero­poh­jan uudis­tuk­sesta, jossa mm. sää­tiö­muo­toi­set yhtei­söt lai­tet­tai­siin pää­oma­tuot­to­jensa suh­teen verolle. Lisäksi mm. pm. Sipi­län har­ras­ta­mien sijoi­tus­va­kuu­tus­ten vero­tusta tar­kis­tet­tai­siin, ja samoin mene­tel­täi­siin lis­taa­mat­to­mien yri­tys­ten jaka­mien osin­ko­jen kohdalla.

MTV3 uuti­soi asiasta eilen 2.5 tavalla, jossa tas­a­puo­li­suus voi­daan aset­taa kysee­na­lai­seksi. Ensin sai pm. Sipilä (Kesk.) pit­kän puheen­vuo­ron, jossa hän ampui esi­tyk­sen alas ”popu­lis­mia - ei rea­lis­mia” sana­kään­teillä. Sit­ten sai Orpo (Kok) tilaa ker­toa kat­so­jille Rin­teen ”teh­neen jo sato­jen mil­joo­nien lupaus­kier­rok­sen, ja nyt tupla­ten parem­man”
Myös Rinne sai lyhyesti ker­toa ”sata­nen kuussa lisää” -aja­tuk­ses­taan. Tila ei kui­ten­kaan tässä riit­tä­nyt sii­hen, että olisi saa­nut ker­toa, mistä rahat.
Sit­ten tuli taas Orpon vuoro saar­nata, että ”veroja koro­te­taan PK-yrittäjille ja työn teke­mi­sen vero­tusta kiris­te­tään…”.
Näin­hän Rin­teen mal­lissa ei tehdä, vero­sää­döt tapah­tu­vat pää­oma­ve­ro­tuk­sen puolella.

Uuti­sen lopuksi inser­tin juon­ta­nut toi­mit­taja paa­lut­taa uutis­me­dian kan­nan vielä rau­ta­lan­gasta, jos jol­le­kulle kat­so­jalle ei vielä ole sel­vin­nyt, että Rin­teen ehdo­tus pien­ten eläk­kei­den nos­ta­mi­seksi on väärä, tuhoisa ja val­heel­li­nen: ”Vaa­lei­hin on vajaa vuosi, joten vas­taa­via lupauk­sia tul­laan kuu­le­maan vielä run­saasti”.
Oliko toi­mit­ta­jalla ehkä mie­les­sään Kes­kus­tan ja Kokoo­muk­sen edel­lis­ten vaa­lien edellä antama koulutuslupaus?

Heti saman lähe­tyk­sen seu­raa­vassa uuti­sessa hal­li­tustrion samat naa­mat saa­vat jäl­leen kukin vuo­rol­laan mars­sia kame­ran eteen vakuut­ta­maan, että sinis­ten Kai Turusen loikka Kokoo­muk­seen on käsi­telty, eikä enää hait­taa hal­li­tuk­sen työtä. Tosin Sampo Ter­holle (Sin.) tuotti ilmi­sel­viä vai­keuk­sia olla uskot­ta­vasti samaa mieltä.

Tänään 3.5 aamulla uuti­soi­tiin Ylen tuore kan­na­tus­gal­lup. Sen tulok­set oli­vat tie­dossa jo eilen. Tulok­set näyt­tä­vät Kokoo­muk­sen kan­na­tuk­sen valu­van alas­päin rei­pasta tah­tia.
Sii­täkö tämä hätä?
Luot­ta­muk­seni MTV3’n uuti­soin­nin tas­a­puo­li­suu­teen heik­keni mer­kit­tä­västi. Enna­koiko tämä Merja Ylä-Anttilan jäl­keistä aikaa Maikkarilla?

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS
Kategoriat: Media | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Maalin siirtämisen jalo taito

Nyky­ään tren­dit tule­vat ja mene­vät. Kyl­ty­mä­tön media haluaa joka päivä uutta pur­ta­vaa, vaikka enti­siä­kään ei ole kuin nuo­laistu. Siinä on yksi sie­men käsit­teelle ”totuu­den­jäl­kei­nen aika”.
Yksi media­so­dan­käyn­nin laji on käsit­tei­den tie­toi­nen häm­men­tä­mi­nen. Venä­jän hybri­di­so­dassa se on stra­te­gian kär­jessä, mutta samaa tek­niik­kaa on käy­tetty aina poli­tii­kassa.
Niinpä työt­tö­mien kurit­ta­mi­nen on ’akti­voin­tia’, kou­lu­tuk­sesta leik­kaa­mi­nen ’kehit­tä­mistä’ ja irti­sa­no­mis­ten hel­pot­ta­mi­nen on ’työl­li­syy­den parantamista’.

Maa­lin siir­tä­mi­nen tar­koit­taa maa­lin siir­tä­mistä. Ellei pallo osu maa­liin, väi­te­tään maa­lin ole­van vää­rässä pai­kassa. Poliit­ti­sessa kes­kus­te­lussa maa­lia siir­re­tään jat­ku­vasti, mutta yksi iso meneil­lään oleva maa­lin siirto liit­tyy käsit­tee­seen ’sosia­lismi’. Se tar­koitti alun perin tuo­tan­to­vä­li­nei­den otta­mista val­tion omis­tuk­seen.
Sosia­lis­min käsite elää oikeis­to­me­dian dema­ko­giassa sit­keästi, vaikka edus­kun­nassa ei ole ainut­ta­kaan puo­luetta, jonka tavoit­tei­siin se kuu­luisi. Tämä joh­tuu siitä, että maa­lia hivu­te­taan koko ajan oikealle. Käsite on jo nyt siir­retty kos­ke­maan sitä, miten suh­tau­du­taan hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen tason säi­lyt­tä­mi­seen. Nyt sosia­lis­teja ovat ne, jotka halua­vat säi­lyt­tää pal­ve­lut tai jopa paran­taa niitä.

Kaikki nykyi­set edus­kun­ta­puo­lu­eet siis pitä­vät yhteis­kun­nan kehit­tä­mi­sen poh­jana mark­ki­na­ta­loutta. Mutta tämä ei kai­kille kel­paa. Oikeis­to­li­be­ra­lismi siir­tää maa­lia koh­taan, missä alku­pe­räi­sen Adam Smith’in luon­nos­te­le­man libe­ra­lis­min ja rehel­li­sen kil­pai­lun puo­lus­ta­jia, glo­baa­lia veron­kier­toa kri­ti­soi­via ja yri­tys­tu­kia vas­tus­ta­via pide­tään jo hie­man epäil­lyt­tä­vinä - poten­ti­aa­li­sina sosia­lis­teina!
Mitä vah­vem­paa sään­te­lyä mark­ki­na­ta­lou­teen haluaa, sitä punai­sempi sosia­listi on.
Aivan äärioi­kealla ale­taan jo käsit­teitä demo­kra­tia ja sosia­lismi pitää synonyymeina.

Ennen sanot­tiin, että valta on niillä, joilla on vah­vin armeija. Nyky­ään sen rin­nalle ja ohi on nous­sut valta ihmis­ten aja­tuk­siin, koska niillä joh­de­taan armei­joita.
Vaikka suo­ma­lai­set kuu­lu­vat maa­il­man par­hai­ten kou­lu­tet­tu­jen jouk­koon, tun­tuu maa­lien siirto jää­vän meil­lä­kin kovin monilta havaitsematta.

Wil­liam Sha­kes­pea­ren Romeo ja Julia -näy­tel­mässä Julia toteaa: ”ruusu, minkä nimi­senä tahansa tuok­suisi yhtä suloi­selta”. Gert­rude Stein teki replii­kistä muun­nok­sen: ”ruusu on ruusu on ruusu on ruusu”.
Se on sitä, vaikka kuinka muuta väitettäisiin.

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS
Kategoriat: Tajunnanvirtaa... | Jätä kommentti

Takki auki kuin lehmänostajalla...

Moni on jo heit­tä­nyt pyyh­keen kehään pm Juha Sipi­län hal­li­tuk­sen aja­man Sote -uudis­tuk­sen ymmär­tä­mi­sen suh­teen.
Edus­kunta kes­kus­teli asiasta eilen, 7.3.
Kes­kus­telu oli häm­men­tä­vää. Koko oppo­si­tio kris­til­li­sistä vasem­mis­to­liit­toon sanoo samaa kuin asiantuntijat:

Uudis­tus jakaa pal­ve­lut mak­su­ky­kyis­ten ja vähem­män mak­su­ky­kyis­ten pal­ve­lui­hin eikä luva­tuista 3 mil­jar­din sääs­töistä ole tie­toa­kaan.
Koko uudis­tus on alis­tettu kah­den suu­rim­man hal­li­tus­puo­lu­een, Kes­kus­tan ja Kokoo­muksen his­to­rial­li­selle leh­män­kau­palle: Kepulle maa­kun­ta­hal­linto ja Kokoo­muk­selle ter­veys­pal­ve­lui­den yksityistäminen.

Tätä leh­män­kauppa pal­ve­lee sekin, että uudis­tuk­sen tär­keim­mät lait tuo­daan vii­mei­sinä edus­kun­nan käsit­te­lyyn. Eilen maa­kun­ta­laki. Se kaik­kein tär­kein, valin­nan­va­paus­laki on edel­leen lausun­to­kier­rok­sella ja on tar­koi­tus tuoda edus­kun­nalle viimeisenä.

Myös TV1:n eili­nen kes­kus­telu pal­jasti val­lit­se­van tilan­teen: Oppo­si­tio ja asian­tun­ti­jat vas­taan Sipilä, Orpo ja Soini. Näistä vii­me­mai­nittu on jo tipah­ta­nut kel­kasta, mutta S&O jak­sa­vat edel­leen puo­lus­tella vii­te­ryh­miensä etupiiriajattelua.

Mitä kun­ta­lai­nen voi tehdä?
Ellei muuta, niin aina­kin ilmaista kan­tansa äänes­tä­mällä kun­ta­vaa­leissa.
Vaikka kyse on val­ta­kun­nal­li­sesta uudis­tuk­sesta, tule­vat sen vai­ku­tuk­set kos­ket­ta­maan melko pian jokaista kun­ta­laista.
Valin­nan­va­paus­lain arvioin­tiin ovat asian­tun­ti­jat ja oppo­si­tio vaa­ti­neet vähin­tään kah­den vuo­den aika­li­sää.
Pai­netta aika­li­sään voi­daan kas­vat­taa (tai vähen­tää) kun­ta­vaa­leissa äänestämällä.

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS
Kategoriat: Kotikunta, Kotimaa | Jätä kommentti

Pohjois-Afrikka - Euroopan Meksiko!

Pohjois-Amerikan Mek­si­kosta Yhdys­val­toi­hin tule­vat lait­to­mat maa­ha­muut­ta­jat ovat uhreja kah­della tavalla: Uuden koti­maan har­maalla alu­eella toi­mi­vat yri­tyk­set ovat tyy­ty­väi­siä edul­li­sesta ja nöy­rästä työ­voi­masta samaan aikaan, kun trump­pi­lai­nen popu­lismi syyt­tää heitä mil­loin mis­tä­kin ja uhkai­lee rajamuurilla.

Euroop­paan on kehit­ty­nyt vas­taava tilanne: Pohjois-Afrikasta on tul­lut EU:n oma ”Mek­siko”. Tylyim­piä Euroo­pan ”trump­pi­lai­sia” pako­lai­sia koh­taan ovat EU:n uusim­mat jäse­net Slo­va­kia, Puola, Tsekki ja Unkari. Nämä maat tar­jou­tui­vat jopa mak­sa­maan yhdessä 35 m€ Libyan raja­val­von­nan tehos­ta­mi­seen. Tavalla tai toi­sella nämä­kin rahat lie­ne­vät peräi­sin Brysselistä.

EU:n on rat­kais­tava ongelma ennem­min tai myö­hem­min. Mie­lui­ten ennem­min, vaikka ennuste ei hyvältä näy­tä­kään. Komis­sio on haas­ta­nut nuo neljä ns. Vise­grad -maata oikeu­teen halut­to­muu­desta nou­dat­taa vuonna 2015 pää­tet­tyä mal­lia tur­va­pai­kan haki­joi­den siir­roista Unio­nin sisällä.

Unio­nin on teh­tävä valinta kah­den peri­aat­teen välillä:
Pyri­täänkö paran­ta­maan pako­lais­ten läh­tö­mai­den tilan­netta niin, että har­vem­pien tar­vit­see läh­teä.
Vai kes­ki­ty­täänkö EU:n sisällä sovin­non saa­vut­ta­mi­seen siitä, miten pako­lais­taakka jäsen­mai­den kes­ken jae­taan?
Toden­nä­köi­nen rat­kaisu on hybridi: Vähän rajan­ta­kaista apua ja sen ver­ran EU: sisäistä soli­daa­ri­suutta, mihin yhtei­sym­mär­rys antaa myöten.

Meillä Euroo­passa edes kes­kus­tel­laan läh­tö­mai­den avus­ta­mi­sesta, jopa sen infra­struk­tuu­riin sijoit­ta­mi­sesta. Atlan­tin takana sen­si­jaan puhu­taan muu­rin raken­ta­mi­sesta.  Joka sekin mak­sa­tet­tai­siin meksikolaisilla.

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS
Kategoriat: Ulkomaat | Avainsanoina | Jätä kommentti

Ministereiden ylävitoset

Sosiaali- ja ter­veys­mi­nis­te­riön joh­dolla teh­tävä valin­nan­va­paus­ko­keilu Keski-Uusimaalla käyn­nis­tyi. Kokeilu on kak­si­vai­hei­nen. Ensin kokeil­laan valit­se­mista perus­ter­vey­den­huol­lossa, jossa pal­ve­lun tuot­ta­jille mak­se­taan ns. kapi­taa­tio­kor­vaus (= osal­lis­tu­jien mää­rään perus­tuva kor­vaus). Sen jäl­keen kokeil­laan mal­lia, jossa raja­tulle koh­de­ryh­mälle anne­taan käyt­töön h-kohtainen budjetti.

Keski-Uusimaan kokeilu toteu­te­taan rii­su­tuilla perus­pal­ve­lu­va­li­koi­malla ja ajan­va­raus­kaan ei onnistu ver­kossa vaan pel­käs­tään puhe­lin­nu­me­rosta. Valin­nan ”vapaus” tar­koit­taa tässä kokei­lussa vapautta valita hoi­tava taho puo­leksi vuo­deksi ker­ral­laan. Var­si­nai­sessa Sote -uudis­tuk­sessa valin­nan vapautta saa nuo­laista vain vuo­den välein. Nämä aika­ra­jauk­set pal­jas­ta­vat­kin Sote -uudis­tuk­sessa mai­nos­te­tun ”vapau­den” todel­li­sen luon­teen. Oikea vapaus­han tar­koit­taisi sitä, että kan­sa­lai­nen voi halu­tes­saan kävellä yhtenä päi­vänä jul­ki­selle pal­ve­lun tuot­ta­jalle ja toi­sena päi­vänä yksi­tyi­selle. Tai päin­vas­toin. Maan hal­li­tuk­sen mark­ki­noi­man ”vapau­den” juoni onkin se, että uudis­tuk­sella tul­laan siir­tä­mään mer­kit­tävä osa suo­ma­lais­ten vero­ker­ty­mästä jul­ki­sista ter­vey­den­huol­lon orga­ni­saa­tioista yksi­tyi­sille koti- ja ulko­mai­sille ter­vey­sa­lan firmoille.

Hie­man perus­tie­toa nel­jän suu­rim­man Suo­messa ter­vey­sa­lalla toi­mi­van yhtiön taustoista:

Attendo, lii­ke­vaihto 1.075 milj €, pää­omis­taja on ruot­sa­lai­nen yksi­tyi­nen pää­oma­si­joi­tus­yh­tiö Nordst­jer­nan, joka on myös mänt­sä­lä­läi­sille tutun NCC -raken­nus­yh­tiön pääomistaja.

Mehi­läi­nen, lii­ke­vaihto 590 milj €, pää­omis­taja 3i, Lon­toon pörs­sissä notee­rattu pääomasijoitusyhtiö.

Ter­veys­talo, lii­ke­vaihto 547 milj €, pää­omis­taja poh­jois­mai­nen pää­oma­si­joi­tus­yh­tiö EQT VI, jota hal­lit­see län­si­naa­pu­ris­samme mm. Saab -autoja teh­tail­lut Wal­len­berg -suku.

Pih­la­ja­linna, lii­ke­vaihto 399 milj €, on näistä ainut koko­naan suo­ma­lai­sessa omis­tuk­sessa oleva yhtiö.

Suo­men ter­vey­den­hoi­to­me­not ovat tällä het­kellä noin 20 mil­jar­dia vuo­dessa. Jos ole­tamme yksi­tyi­sen fir­mo­jen nap­paa­van tuosta esim. 25%, puhu­taan 5 mil­jar­dista. Jos sit­ten ole­tamme lii­ke­voi­ton ole­van esim. vaa­ti­mat­to­mat 3% lii­ke­vaih­dosta, on mah­dol­lista jakaa omis­ta­jille osin­koina tuol­lai­set 150.000.000 € vuo­sit­tain. Suuri osa noista euroista kul­keu­tuu ulko­maille eikä edes välil­li­sesti hyö­dytä suo­ma­laista talouselämää.

Että täl­lai­nen uudis­tus. Lopuksi on kui­ten­kin sanot­tava, että ne suo­ma­lai­set sai­raan­hoi­ta­jat, lää­kä­rit, labo­ran­tit ja muut jotka yksi­tyi­sissä ter­veys­yri­tyk­sissä työ­tään teke­vät, teke­vät sitä samalla vas­tuun­tun­nolla, ammat­ti­tai­dolla ja empa­tialla kuin kaikki muut­kin alan ammat­ti­lai­set. Ei ole hei­dän vikansa, että kaksi suu­rinta hal­li­tus­puo­luet­tamme ovat kes­ke­nään teh­neet tämän his­to­rial­li­sen leh­män­kau­pan:
Sulle maa­kun­ta­hal­linto, mulle yksi­tyis­tetty ter­vey­den­hoito!
Ja ylä­vi­to­set päälle.

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS
Kategoriat: Kotimaa | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Poliittista perhosvaikutusta

Jos­kus sano­taan, että maa­ilma on pieni. Yleensä sil­loin, kun asiat tai ihmi­set kyt­key­ty­vät toi­siinsa yllät­tä­västi. Pre­si­den­tin vaa­lit 1968 osui­vat yksiin poliit­ti­sen kiin­nos­tuk­seni viriä­mi­sen kanssa. Myös tei­ni­liitto oli tuol­loin voi­mis­saan. Lukio­ajan poliit­ti­sista kes­kus­te­luista jäi mie­leeni se, että jos sil­loi­sen Kansallis-Osakepankin pää­joh­ta­jan, Matti Virk­kusen ase­mesta kan­natti pre­si­den­tiksi Urho Kek­kosta, pääsi ker­ralla tuke­vasti kom­mu­nis­tin kir­joi­hin. Sel­lai­nen oli poliit­ti­nen ilma­piiri Kuor­ta­neella 50 vuotta sit­ten. Tällä het­kellä Kes­kus­ta­puo­lu­eella on val­tuus­to­pai­koista puo­let ja Kokoo­muk­sella nel­jän­nes. Vasem­mis­to­puo­lueita val­tuus­tossa ei ole.

Läh­din kesällä 1972 armei­jasta pääs­tyäni moik­kaa­maan Tuk­hol­massa asu­via sisa­riani. Käynti kesti lopulta 5 vuotta. Tulin paluu­muut­ta­jana Hel­sin­kiin opis­ke­le­maan, tein musii­kin ope­tus­töitä ja radio­töitä Ylessä limit­täin, muu­tin Kera­valle ja sieltä sopi­van lii­ke­ti­lan perässä Mänt­sä­lään, missä edel­leen asun. Sain ääni­ty­sa­lan yri­tyk­sel­leni toi­mek­sian­non muun­taa mag­neet­ti­nau­hoilla ollutta pai­kal­li­sen seu­ran ääni­ma­te­ri­aa­lia digi­taa­li­seen muo­toon. En aluksi kiin­nit­tä­nyt huo­miota sisäl­töön, kat­se­lin vain mit­ta­reita. Jos­sa­kin vai­heessa havah­duin: Nau­hoilla muis­tel­tiin 1930 -luvun tapah­tu­mia. Yhdellä niistä kuvat­tiin yksi tuolle ajalle tyy­pil­li­nen vasem­mis­to­puo­lu­een edus­ta­jan kyy­di­tys. Kyy­di­tyk­sen mää­rän­pää oli ollut Kuortane.

Lukio­lai­sena alka­nut poliit­ti­nen kiin­nos­tuk­seni ei tois­tai­seksi ollut anta­nut aihetta liit­tyä mihin­kään puo­lu­ee­seen. Hei­nä­kuussa 2011 maa­il­maa kohah­dutti uuti­nen Nor­jasta: Pai­kal­li­nen seon­nut natsi tun­keu­tui sosia­li­de­mo­kraat­ti­sen puo­lu­een kesä­lei­rille ja ampui kuo­li­aaksi 69 lasta ja nuorta. Suun­nil­leen siltä sei­so­malta pää­tin liit­tyä puo­lu­ee­seen. Run­saan vuo­den kulut­tua pidet­tiin kun­ta­vaa­lit. Ryh­dyin ehdok­kaaksi ja tulin valituksi.

Mänt­sä­lässä työ­väen­liik­keen poru­koilla on tapana vap­puna kokoon­tua Ohko­lan enti­sen työ­väen­ta­lon ton­tille mak­ka­ra­tu­lille. Sen saman talon, jonka sei­niä isän­maal­li­set urhot tulit­ti­vat kivää­reillä lau­an­taina 27. hel­mi­kuuta 1932 kes­ken Mikko Eric­hin puheen. Val­taosa näistä kivää­ri­mie­histä oli tul­lut Mänt­sä­lään kapi­noi­maan Lapuan liik­keen innoittamina.

Lapua on Kuor­ta­neen poh­joi­nen rajanaapuri.

Kevään 2017 kun­ta­vaa­leissa sain toi­mia Mänt­sä­län dema­rei­den vaa­li­pääl­lik­könä. Onnis­tuimme lisää­mään Sdp:n ääni­mää­rää pari pro­sent­tia, millä saimme val­tuus­toon yhden lisä­pai­kan. Kun Kokoo­mus samalla menetti 2 paik­kaa, kävi niin, että Kes­kusta ja Kokoo­mus­puo­lue menet­ti­vät vuo­desta 1948 hal­lit­se­mansa yhtei­sen yksin­ker­tai­sen enemmistön.

Per­hos­vai­ku­tusta tai ei, mer­kil­li­sellä tavalla asiat jos­kus näyt­tä­vät kyt­key­ty­vän toisiinsa.

  • Print
  • Facebook
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • LinkedIn
  • PDF
  • Twitter
  • RSS
Kategoriat: Tajunnanvirtaa... | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti